Elämä – valintoja täynnä

Heräsin tänään joskus yhden paikkeilla. Kyllä, iltapäivästä. Vaikka meninkin eilen joskus puoli yhden aikaan illalla nukkumaan. En myöskään käynyt baareilemassa tms. (se onkin toisen postauksen aihe). Tämä pistikin miettimään, että olisiko aika kääntää omaa, sisäistä biologista rytmiään? Koska käytännön tasolla se ei tule toimimaan; paitsi tietysti silloin jos olet vapaa taiteilija, mutta en ole täysin varma onko tuokaan se oikea polku minulle. (Ei mulla kyllä koskaan ole heräämisen kanssa suurimpia ongelmia ollut, kun on pitänyt joka aamu herätä kouluun tai töihin… Pelottaa vaan, että sitten kun tuo täsmällinen arki on ajankohtaista, niin mitä tottumisvaikeuksia siitä sitten taas voi seurata.)

En tiedä myöskään sitä, miksi minulla on huono omatunto siitä, että pyrin seuraamaan sitä mitä sydän sanoo enkä seuraamaan sitä, mitä esimerkiksi ulkopuoliset tahot sanovat. Jo se, että opiskelen kirjoittamista, luo minulle tällaisen paineen. Tai se että olen paikallislehdessä työkokeilussa (koska tosiasia luultavammin on se, että tälla paikkakunnalla en toimittajan hommia tule saamaan ainakaan kokoaikaisesti ilman kunnon koulutusta). Ja tuntuu, että työkkäri ajattelee noiden kirjoittamisen opintojen olevan vaan tuollaista lusmuilua, jotka eivät minua tule koskaan työllistämään yhtään mihinkään. (Nehän eivät siis edesauta laisinkaan sitä, jos toimittajaksi sitten päädynkin…)

Kysyin omalta vastuuvirkailijaltani, että onko minun mahdollista mennä digitaalisen median työpajaan sen jälkeen kun olen ollut tuolla työkokeilussa. Vastaus oli: no, jos se tukee sun työllistymistä. Tästä sain sellaisen käsityksen, että työkkärin listoilla on mahdotonta kääntää kelkkaansa; mitä jos olisin huomannut, että työ paikallislehdessä ei olekaan se minun juttu ja sitten olisinkin halunnut kokeilla jotakin toista juttua. Minkököhänlaisia perusteita tämä olisi vaatinut? (Kerran jo siis olen tavallaan kääntänyt kelkkaani; opiskelin vuoden sosionomiopintoja avoimessa ammattikorkeassa, hain kyllä kouluun myös tutkinto-opiskelijaksi mutten päässyt ja sitten tajusin, ettei homma ehkä olekaan se, mitä loppuelämäni haluan tehdä…)

Nyt on vaan sellainen olo, että täytyy tehdä oikeita valintoja. Vääriä ei enää hyväksytä. Jännityksellä odotan myös sitä, että mitä sanovat työkkärin tädit, kun käyn ilmoittamassa, että aloitan muuten avoimessa kirjallisuuden perusopinnot. Kun mulla on jo noin kirjoittamisen opinnot menossa (joista ajattelinkin nyt tehdä puolet, ja loput tyyliin ensi kesänä)… Ajattelin kuitenkin hyötyväni noista kirjallisuuden opinnoista enemmän, jos meinaan hakea lukemaan sitä yliopistoon. Voin jo kuvitella, että siellä ne työkkärissä on ihan kuutamolla: mutta eikös susta pitäny tulla toimittaja?

”Kirjallisuudesta valmistuttuasi voit myös työllistyä esimerkiksi kirjallisuudentutkijaksi, kustannusalalle, kirjastoalalle, media-, mainonta- ja markkinointialalle, opetus-, sivistys- ja kulttuuritoimen tehtäviin tai kirjoittamisen ammattilaisiksi” (Jyväskylän yliopisto 2016). 

LÄHTEET

Jyväskylän yliopisto. 2016. Haettu 1.10.2016 https://www.jyu.fi/hum/laitokset/taiku/opiskelu/kirjallisuus.