Huonosti nukutun yön jälkeen

Viime yön nukuin huonosti. Ajattelin vielä eilen, että käyn työkeikalla mutta kello neljän aikaan aamuyöstä tulin toisiin ajatuksiin. Koska kyseinen tapahtuma, josta juttua olisin ollut menossa tekemään, jatkuu vielä huomennakin. Saavun siis paikalle silloin, olin sitten nukkunut tai en.

Mietinkin tänään, että yksityisyrittäjän tai freelance tyontekijän arki saattaisi sopia minulle. Tosin on siinä ne varjopuolensakin; joskus on vaan pakko tehdä joku asia vaikka olisi pää kainalossa. Silloin eivät itkut auta. Olet oman itsesi Herra. Mutta mikäänhän ei voi olla täydellistä.

Eilinen oli kyllä sinänsä jännä päivä. En tiedä, kävinkö siksi niin ylikierroksilla, minkä takia en meinannut saada unenpäästä kiinni. Täällä kotipaikkakunnallani on menossa sellainen taidetapahtuma, ja eilen aivan huvikseni selailin niitä tapahtumatietoja ja löysin mielenkiintoisen tilaisuuden. Se oli sellainen keskustelu- ja lukutilaisuus, jossa kirjailijat lukivat katkelmia teoksistaan, ja väliajalla kahviteltiin. Sain jopa ilmaisen kirjan!

Menin siis sinne, ja samalla reissulla keksin myös aiheesta jutun paikallislehteen, jossa olen työharjoittelussa. Samalla reissulla tilaisuus poiki muutenkin uusia asioita elämään: kutsut kahteen eri kirjoittajaryhmään ja täksi illaksi OpenMic-esiintymisen omien biisien kera. Eipä siis ihme, ettei oikein meinannut nukuttaa.

Toivottavasti tilanne on ensi yönä toinen, jotta olisin sunnuntai-aamuna virkeänä paalupaikoilla kynä ja lehtiö kourassa, ja kamera valmiusasennossa.

Mitä tästä opin?  Kuuntele intuitiotasi, sisäistä ääntäsi (äläkä yritä sammuttaa sitä), ja tee äläkä meinaa. : )