Kun ärsytyskynnys on vaarassa ylittyä: Tositeeveen vallankumous

Tänään minua ärsytti tavara, jota televisiosta pursusi. Ensimmäiseltä kanavalta tuli Singdate, toiselta Kauniit ja Rohkeat (ei tosin tositv-sarja, mutta mun mielestä menee samaan kategoriaan), kolmannelta Pontikankeittäjät, neljänneltä joku ihmeen Ninja Warrior. Eletäänkö me oikeasti nykyisin sellaisessa yhteiskunnassa, jossa ihmisiä kiinnostaa tuollainen tositv -soopa? Ei kai niitä muuten ohjelmasisältöön tungettaisi?

Jos nyt alkaisin laskemaan esimerkiksi kaikki tositv-ohjelmat, joita tv on meille tänä päivänä syöttänyt, en tiedä riittäisikö edes molempien käsieni sormet siihen. Ja jos totta puhutaan, en tiedä haluanko tietääkään. Saattaisi murentua viimeisetkin toivonrippeet siitä, että maailmassa ajatellaan muutakin kuin kaupallisuutta ja sitä, kuinka paljon tienata mahdollisimman paljon mahdollisimman lyhyessä ajassa.

Sitähän se kai on. Sensaatiohakuisuutta, toisten ihmisten luvallista urkkimista.

Sitäkö me ihmiset rakastamme?

Hauskinta tässä kaikessa on se, että suomalaisten tekijöiden luovuus ei ole vielä päässyt valloilleen, vaan (miltei) kaikki Suomenkin tositv-formaatit on kopioitu ulkomailta. Tai no, itselle ei ainakaan tule yhtään alkuperäisesti kotimaista formaattia mieleen. Saa valaista – haluaisin nimittäin oikeasti tietää sellaisen.