H-kaupunki

Tänään on Helsinki-päivä ja sen kunniaksi ajattelin fiilistellä tätä ihanaa kaupunkia. Kaupunkia missä oon syntynyt ja missä oon elänyt koko elämäni (jos muutamaa lyhyttä hairahdusta ei lasketa).

Kun mun ulkomaalaiset kaverit kysyy, että mikä Helsingissä on niin hienoa, niin mä en osaa vastata. Kuka pystyisikään tiivistämään muutamaan lauseeseen kaiken sen mitä Helsinki meille tarjoaa. Tuntuu vähän siltä kuin Helsinki olisi yksi mun sydänystävistä. Se on samaan aikaan tuttu ja turvallinen mutta uusi ja jännittävä.

Samalla kun on itse kasvanut tuntuu, että Helsinki on kasvanut mukana. Aika suuri muutos on tapahtunut jo kymmenessä vuodessa. Kauppakeskuksiin tullu uusia ulkomaalasia brändejä, sushi kasvattanut suosiota ja raakaruokakahviloita perustetaan, kun ennen kukaan ei oikeen tiennyt mitä se on. On tullut ravintolapäivää, siivouspäivää, kansalaistoria ja graffittiseinää. Tuntuu, että Helsingistä on tullut yhteisöllisempi. Että pyritään pois kovan stadilaisen maineesta, lähemmäs ’maaseudun vieraanvaraisuutta’.

Vaikka reissaaminen onkin niin ihanaa ja on pakko myöntää, että aika montaa kaupunkia fiilistelen urakalla, niin Helsinkiin on aina ihanaa tulla takaisin. Ehkä näinä sateisina kesäpäivinä ei aina fiilistele tätä kaupunkia, mutta kuten ihmisillä, on Helsingilläkin välillä huonompiakin päiviä. Vastapainoksi on niitä ihania aurinkoisia päiviä kun kävelet Kaivarin rannassa ja mietit, että just nyt tässä on ihan täydellistä.

Tänäänkin stadi täyttyy ihanista jutuista ja siitä pitää muistaa nauttia. Vähän samalla lailla kuin jos lähtisi ulkomaille. Kierrelkää uusia paikkoja ja ottakaa ilo irti. Helsinki ansaitsee sen.

iv