Ordinary people

Heinäkuun ensimmäisen päivän seikkailut rajoittui salilla käymiseen, onneksi tässä on vielä loppukuu aikaa tsempata. Halusin vain vähän purkaa pientä saliahdistusta, joka tässä nyt kirjoittaessa vaihtuikin aika yleiseen ärsytykseen. Ihan vain ärsytykseen liittyen suomalaisiin. Ja en siis sano, että muissa kansoissa ei olisi mitään vikaan ja että heillä olisi kaikilla täydelliset käytöstavat, mutta keskitytään nyt tässä vaan tähän meidän arkeen.

-miksi kahvakuulatunnilla porukan pitää varata kolme kuulaa itselleen kun tunti on selvästikin täynnä ja lopuille jää jäljellä vain yksi kuula per naama? ja sitten kuitenkin nämä kyseiset henkilöt eivät käytä niitä kaikkia?

-miksi ei voi sanoa ’anteeksi’ tai edes jotain vastaavaa kun änkeää kyynärpäät edellä ohi?

-miksi ovea ei voi pitää auki seuraavalle? tai ainakin sanoa kiitos sille joka piti sitä sinulle auki?

-miksi tullessasi yleisestä vessasta ulos et voi kertoa seuraavalle, että sieltä on paperi loppu?

 

Koska en kuitenkaan halua levittää negatiivisuutta, niin loppuun vielä muutama kehu:

 

-kiitos siitä, kun kaatuessani salin suihkun lattialle apuun riensi kaikki lähellä olevat, jotka varmistelevat olenko kunnossa

-kiitos sille leffateatterin työntekijälle, joka toivotti tervetulleeksi elokuviin heittäytymällä polvilleen edessäni ja hymyilemällä leveästi

-kiitos ihanalle kahvilalle, joka aamulla veloitti isosta latesta vain pienen verran ja toivotti täten ihanaa päivää

 

Toivottavasti tulevaisuudessakin nuo kehut voittavat aina valitukset.

iv