Välikatsaus elokuuhun

photo%201.JPG

Ajattelin ottaa välikatsauksen elokuun tavoitteisiin, kun tuntuu, että tässä kuussa ei ole tullut keskityttyä projektiin niin täysillä kun aiemmin kesällä. Niin kun alunperin ajattelin, toi kämpän siistinä pitäminen on aika yllättävän vaikeaa ja suurin ponnistus oli saada se ylipäätänsä siivottua heinäkuun jäljiltä. Mutta kun se este oli selätetty niin kertaakaan en ole heittänyt lattialle vaatteita tai jättänyt astioita lojumaan ympäriinsä. Tottakai vaatehuoneessa on vielä aikamoinen sekamelska, mutta yleiskuva kämpästä on varsin siisti ja se tuo ihan erilaista mielenrauhaa.

Ruokaa en ole tainnut tehdä kertaakaan vaan aina on tullut syötyä töissä, ulkona tai kaverilla. Lompakko ei kiitä, mutta mieli sitäkin enemmän. Kai sitä pitäisi kutsua enemmän kavereita kylään, että saisin reseptejäkin testattua. Pelkästään itselle kokkaaminen ei nimittäin ihan kauheasti innosta.

photo%202.JPG

Midnight run lähenee ja alkukuun tsempistä huolimatta juoksuinto on kokenut vähän kolauksen. Hyvä ruoka ja juoma on vallannut paikan, mutta eiköhän tässä vielä tsempata. Kyllähän sen sisulla juoksee.. tai niin ainakin toivon.

Pari postikorttia on lähetetty ja skypetetty rakkaiden ystävien kanssa rapakon takana. Pieniä juttuja, mutta suurta iloa. Uusia harrastuksia ei sinänsä ole tullut aloitettua, mutta paljon uusia juttuja on kokeiltu. Käyty ampumassa, maalailtu leikkimökkiä ja testattu jumppaa töissä. Ja miten nyt muka onkin jo mennyt puolet kuusta?

iv

Suhteet Oma elämä Ajattelin tänään Höpsöä

Pienien päätöksien suuret vaikutukset

22522_4881551517342_1508140344_n.jpg

Heräsin tänään siihen ajatukseen, kuinka vaikeaa onkin tehdä juuri sitä mitä itse haluaa. Tai eihän se sinänsä vaikeaa ole itsessään, mutta ainakin minulle on ollut vaikeaa se täysin ymmärtää ja sitten vielä toimia sen mukaisesti. Lähiaikoina olen tietoisesti tehnyt vain juttuja mitä haluan, pitänyt kiinni onnellisuusprojektista ja oppinut kauheasti itsestäni. Miten siinä kestikin niin kauan ennen kuin tajusin, että just tää päivä ja just tää mun elämä on tärkeää. Aamuisin en enää herää väkisin tai ainakaan jos ei ole pakko mennä aikaiseen palaveriin. Käyn ulkona syömässä kavereitten kanssa ja tilaan viiniä just niin paljon kun huvittavaa, vaikka liikuntaakin ”pitäisi” muka välillä harrastaa. Nukun päikkärit jos tuntuu siltä, että nyt olisi hyvä hetki. Nauran kovaan ääneen, kun kaveri syö ison lusikallisen wasabia ja tanssin videovuokraamossa, kun hyvä biisi soi radiosta.

Kaikki nämä on pieniä juttuja, mutta jotenkin niiden arvostaminen on aiemmin unohtunut enemmän kuin usein. Ja vaikka vieläkin on menossa koko ajan, niin siinä välissä on oppinut hidastamaan tarpeeksi usein edes niissä pienissä asioissa. Ja ai että on ihmisen hyvä olla. Vaikka koko loppuvuoden onnellisuusprojekti menisi päin seiniä, niin tiedän, että tämä oli hyvä idea ja hymy pysyy huulilla.

iv

Suhteet Oma elämä Mieli Ajattelin tänään