Sunnuntaiaamuna

Miten ihanaa onkaan kun huomaa, että on taas perjantai! Tottakai tänään pitää vielä jaksaa istua töissä, mutta sitten on taas viikonlopun verran rentoutumista luvassa. Ja tottakai myös se, että tänään on palkkapäivä, piristää kummasti sateen keskellä.

Viikonloppuna aion ainakin syödä hyvin ja nukkua. Kai sitä vois urheilla ja käydä leffassakin. Huomenna jännätä kenestä tulee pääministeri ja sunnuntaina kirota kun kohta alkaakin taas työviikko.

Aika usein mä oon löytäny itteni haaveilemasta siitä, että työviikko ei olisi viisipäiväinen vaan vaihtaisi päittäin viikonlopun kanssa. Mutta nyt oon ruvennu miettimään, että ehkä tää systeemi vaan onkin sitten toimivampi. Saa innoissaan odottaa sitä edessä häämöttävää viikonlopun mittaista lomaa ja sitten siitä ottaa ilon irti. Osaisinkohan tehdä sen jos viikonloppu olisikin aina kolme päivää tai neljä päivää? Vähän epäilen, että vastaus olisi ei.

Enemmän ehkä pitäisi kiinnittää vain huomiota siihen nauttimiseen. Siihen, että jo sunnuntaiaamuna ei huolestuisi tulevasta viikosta, vaan nauttisi vain siitä hetkestä. Kyllä sitä ehtii sitten maanantaina stressata.

iv