Kuten ensimmäisessä postauksessa kerroin, olen harkinnut leikkaukseen menoa jo useamman vuoden. Mutta mistä syntyi päätös, että haluan mennä leikkaukseen NYT?

25.4.2017. Olin tilannut kesää varten hieman uusia vaatteita. Tilauksessa oli mukana mm. tankini, lämpimiä auringonottopäiviä varten. Paketti saapui. Sovitin vaatteita. Olin innoissani siitä, että tilaamani farkut olivat juuri eikä melkein sopivat, sillä paino oli vähentynyt joulusta n. 5kg. Seuraavaksi tuli tankinin sovitusvuoro. Olin tilannut sen  koossa 2XL, jotta  se olisi varmasti sopiva. Mutta kuinkas kävikän… Juu ei. Ei oteta käyttöön. Rinnat oli liian tuksumaisesti tyrkyllä. Alkoi itkettämään.

Samalla viikolla hartiat meni niin jumiin, että en saanut öisin nukuttua. Ei auttanut kauratyynyt tai hieronta. Kivihartiat olivat vahvasti läsnä. Selkään tuli kaksi kipupistettä, jotka myös valvottivat. Vappuna en tehnyt mitään muuta kuin nukuin. Vaivuin jonkinlaiseen kevätmasennukseen. Ja hereillä ollessa ajatukset pyörivät lähinnä rintojen pienennysleikkauksen ympärillä. Luin artikkeleita, blogeja, sekä katsoin tunti kausilla aiheeseen liittyviä vlogeja YouTubesta.

Muutaman päivän alakuloisuuden jälkeen sain kerättyä rohkeuteni ja varasin ajan työterveyslääkärille.

♥

Niskakivut, hartiakivut, selkäkivut, huono ryhti, möykkyniska, jokapäiväinen turhautuminen, negatiiviset kommentit, epätoivottu huomio, huono itsetunto… Tässä lista syistä, joiden takia olen päättänyt pienentää rintojani.

Olen pohtinut leikkaukseen menemistä jo reilu viisi vuotta. Tänä keväänä koin romahduksen, jonka seurauksena päätin, että nyt on aika tehdä asioiden eteen jotakin.

Matka on siis alkanut, joten tervetuloa kyytiin.

♥