Minä, kirjoittaja?
Tätä blogia kirjoittelee 30-vuotias kahden lapsen (1v ja 4v) äiti.
Olen sairastanut masennusta jo kauan, ja vaikka vointini on masennuksen osalta toisinaan parempi ja toisinaan huonompi, olen syönyt masennuslääkkeitä jo ainakin 10 vuotta. Lihominen, ruokahalun kasvu ja verensokeriarvojen kohoaminen ovat nykyisen lääkkeeni sivuvaikutuksia, ja olen iloisesti syönyt tätä lääkettä nyt 8 vuotta. Olen ollut raskaana, saanut raskausajan diabeteksen ja piikittänyt insuliinia autuaan tietämättömänä siitä, että sokerien heittely voi hyvin olla sivuoire lääkkeestäni. Lääkkeen aloituksesta olen lihonut ainakin 20kg, mutta tähän sisältyy myös raskauskilot, joten enpä tiedä.
Tässä blogissa piti olla vain matkani rintojen pienennykseen, mutta todennäköisesti tämä tulee käsittelemään myös mieltäni, masennustani ja painonhallintaa. Rintojen pienennys häämöttää horisontissa, mutta ensin on painoa (ennakoin tämän, siitä tulee varmasti sanomista kun pääsen lääkärille) pudotettava melko reippaasti (n.20kg) ennen kuin olen normaalin painoindeksin rajoissa. Tiedän kyllä, että painoindeksi ei ole paras mahdollinen terveellisyyden mittari, mutta valitettavasti terveydenhuollossa sitä vielä kytätään.
Isoista rinnoista kärsii koko ruumis. Jossain vaiheessa elämää ne vaikuttivat mieleenikin niin voimakkaasti, että koin koko ihmisarvoni olevan tuossa leuan ja navan välissä. Liikunta on vaikeaa, en voi hyppiä enkä juosta edes tukevissa liiveissä. Maitoa ne sentään tuottivat riittävästi molemmille lapsille vauva-aikana.
Oikeastaan kaikki yritykseni kirjoittaa mitään säännöllisesti ovat kaatuneet omaan kykenemättömyyteeni pysyä ”ruodussa” ja jatkaa kirjoittamista. (Masennus: ”Ei sitä kukaan lue kuitenkaan, tollaista kuraa ei kukaan halua lukea, olet niin huono ettei kannata edes yrittää.”)
Kirjoitan sokerirasituksestani ensi viikolla. Pitää katsoa miltä se nyt tuntuu, kun en pelkästään syyllistä itseäni sokereiden heittelystä, vaan taustalla voi olla muitakin syitä.
30.5. Häämöttää plastiikkakirurgin aika, joten pitäkää peukkuja että paino lähtee laskuun sitä ennen.