10 syytä rakastaa Italiaa
Luin menneellä viikolla Corriere della Sera -sanomalehdestä Beppe Severgninin kiinnostavan listauksen ”Cento buoni motivi per amare l’Italia” eli ”Sata hyvää syytä rakastaa Italiaa”. Koko artikkelin pointti on tietenkin yleinen mielialan kohotus talouskriisissä potevassa maassa, josta erityisesti nuoret tuntuvat enenevissä määrin kaikkoavan Saksaan, britteihin ja Australiaan parempien mahdollisuuksien perässä. Aihe on esillä joka päivä kaikkialla ja monet italialaiset tuttavani ovat jo vaihtaneet maisemaa.
Itse joudunkin usein selittelemään italialaisille, että miksi ihmeessä olen Suomen kaltaisesta paratiisista päättänyt tulla Italiaan. Toisinaan joudun muisttamaan myös itselleni, että miksi tosiaan olen tällaiseen maailman kolkkaan vapaaehtoisesti tullut.
Beppen innoittamana halusinkin jatkaa hänen listaansa. Poimin tähän Beppen (melko patrioottisen) listan viisi suosikkiani ja perään viisi omaani:
Beppe Severgnini:
1. Koska monet arvostelevat meitä, mutta kaikki kopioivat.

2. Koska olemme cappuccinisoineet planeetan, Italiassa kahvia ei evätä keneltäkään.

3. Koska olemme neroja. Kukaan ei ole yhtä hyvä muuttamaan kriisiä juhlaksi.

4. Koska toisinaan asetamme estetiikan etiikaksi. Se on väärin, mutta on silti uno spettacolo.

5. Koska Venezia saa jokaisen turistin uskomaan olevansa runoilija.

Minä:
1. Koska Italiassa saa tuntea avoimesti; italialainen tuntee vahvasti, eikä myöskään arastele sitä näyttää. Mikään ei myöskään ole liian yksityistä jaettavaksi. Pihapiirissäni on ratkottu perheriitoja keskiyöllä koko naapuruston voimin; monesti olen nähnyt aikuisen miehenkin vollottamassa keskellä kaupunkia ja pyyhkimässä valuvaa nenää hihaansa. Miehet myös suukottelevat miespuolisia ystäviään silkasta jälleennäkemisen ilosta.

2. Koska Italiassa on kaikkea; jo pelkästään maantieteellinen vaihtely on valtava, on lumihuippuisia vuoria, 7458km meren rantaa, metsiä, järviä, valtavia tasankoja. Sitten on tietysti rikas historia, kulttuuria, muotia, teollisuutta, pikkukaupunkeja, miljoonakaupunkeja. Joka ikisellä pikkupaikkakunnallakin tuntuu olevan omia erikoisruokia, oma murre (tai jopa kieli), oma identiteettinsä.

3. Koska epämääräisyys, epätäsmälliyys, epäjärjestys on okei; kyllä, minä pohjimmiltani nautin ja viihdyn ympäristössä, jossa on ihan ok jättää auto keskelle risteystä hätävilkut päällä siksi aikaa kun käy ostamassa röökiä, tai siitä, kun ravintolat ja kuppilat nostavat pöytänsä jalkakäytäville vastoin kaikkia direktiivejä, niin että paikka on ohitettava vaihtamalla kadunpuolta tai istumalla pöytään, eikä kenelläkään tunnu olevan asiaan mitään pahaa sanottavaa.

4. Koska ruokakulttuuri; ruokaa ja aineksia ensinnäkin arvostetaan valtavasti. Ruokaan liittyy traditioita, se valmistetaan huolella ja se nautitaan ajan kanssa rakkaimpien kesken. Mikään ei järkytä italialaista yhtä paljon kuin se, että sanoo syövänsä yksin.

5. Koska Italiassa elää keskellä aivan älyttömiä kontrasteja; voit istahtaa piazzalla 2000 vanhojen roomalaisten pylväiden varjoon ja kirjautua kaupungin wifi-verkkoon.
(kuvituksena hirveä määrä epämääräisiä räpsyjä)