Purkkateoria

Nämä on taas niitä päiviä, kun olen ihan tyytyväinen tähän sinkkuelämääni. Seurustelevilla tai säätävillä ihmisillä tuntuu olevan aivan liikaa draamaa meneillään. Erään kaverini draaman olen nimennyt purkkateoriaksi.

Se menee tiivistettynä näin:

– kaverilla on mies, jonka kanssa on kivaa niin kauan kunnes arki astuu kuviohin
– innostus väljähtyy, vähän kuin purkassa, josta on syöty maku pois
– purkkaa ei kuitenkaan heitetä roskiin, eli päätetä suhdetta, vaan se laitetaan sivuun ja otetaan uusi purkka
– uusi suhde on ihan hirveän ihana ja fantastinen ja parasta ikinä, kunnes se alkuhuuma haihtuu ja arki iskee
– sitten voidaan taas ottaa uusi
– kun sekin väljähtyy, voidaan ottaa uusi tai sitten sivusta joku edellinen, jos se maku olisi taas parantunut

Ne menee kaikki samalla kaavalla. Alkuhuuman aikaan jokainen mies on ihan fantastinen ja juuri Se Oikea, jonka kanssa kaikki on täydellistä. Muutamassa viikossa tai kuukaudessa kaveri kyllästyy ja sitten alkaa ne riidat. Mies ei vastannut tekstariin saman päivän aikana, se ei käyttänyt hymiötä, se asetteli sanansa jotenkin väärin ja niin edelleen. Ellei varsinaista syytä kiukustua ole, se hankitaan jostain mitättömästä. Kuten vaikka siitä, että mies ei pistänyt hymiötä viestiin. Sillä oikeutetaan se Tinderin selailu ja uudet treffit, sekä parhaimmillaan viiden miehen samanaikainen pyörittely.

Parasta oli kaverin kiukuttelu siitä, että mies varmaan lämmittelee suhdetta exäänsä tai sitten sillä on joku muu sivusuhde. Huomautin ohimennen, että niinhän sullakin on. Neljä! Mutta se ei tietenkään ole millään tavalla sama asia ja ellei koskaan tapaile ketään, jää ikisinkuksi. Huomasin sellaisen kevyen piikin suuntaani, mutta jätin kommentoimatta että sinkun ja epätoivoisen kohdalla on eroa. Niistä minä olen ensimmäinen ja sinä jälkimmäinen.

Joskus ihmisille ei tekisi hassumpaa olla vähän aikaa sinkkuna. Tai ainakin pitäisi olla rohkeutta lopettaa ne aiemmat suhteet, jos koko ajan on sellainen olo, ettei tästä kuitenkaan tule mitään ja kaikki vituttaa. Toisen roikottaminen löysässä hirressä on vain typerää.