Erikoisempi ensimmäinen aamu Tallinnassa

Palatakseni ihan tarinani alkuun ei ensimmäinen aamuni Tallinnassa alkanut kovin hyvin. Heräsin nimittäin kurkku todella kipeänä ja kuumeessa.

Oli sunnuntai ja työt piti aloittaa maanantaina.. Minkäs teet kun soitat ainoalle ihmiselle joka tuntee Tallinnasta yhtään ketään eli rakkaalle isoveljelleni ja lähdet epätoivoisena kyselemään twitteriin. Twitterissäkin vastailtiin kiitettävästi mutta aika harvalla oli tietoa siitä että yksityiset lääkärit eivät ole auki sunnuntaisin.

Veljeni jonka mökillä olin Haapsalussa vierailemassa viettää usein aikaa Tallinnassa ja otti yhteyden ystäväänsä Stefaniin jolle olen kiitollisuuden velassa edelleen!

Tallinnassahan siis kaikki yksityiset lääkäriasemat ovat kiinni viikonloppuisin, hullua eikö? Joten tavallinen päivystävä sairaala olisi ainoa vaihtoehtoni.

Otin myös yhteyden työpaikkaani  ja sainkin samat ohjeet sieltä kuin Stefanilta joka sitten olikin jo hakemassa minua autolla kotoa.

Tässä vaiheessa olin onnekas, että minulla oli Eurooppalainen sairaanhoitokortti Kelalta hankittuna ja ajokortti jotka näytin sairaalassa. Niistä otettiin kopiot ja käskettiin avaamaan suu siinä vastaanotossa, että nähdään miltä kurkku näyttää. Mahtavaa, sitten vaan jonoon joka ei muuten ollut pitkä, vain 2 ihmistä ennen minua. Olin kuullut tunteja kestävistä jonoista joten joko minulla kävi tuuri tai ne ovat liioiteltuja.

 

Otettiin verikokeet ja se tehtiin makuuasennossa rauhassa ja kyseltiin voimista kokoajan, todella hyvä palvelu siis. Verikokeiden valmistumista odottelin n. 40 minuuttia, mutta sairaalassa oli ilmainen wifi joten tylsää ei tullut.

Sairaala sijaitsee todella lähellä asuntoani (Tallinna Keskhaigla Polikliinik) mutta koska minulla ei ollut vielä internetyhteyttä eikä tietoa ympäröivistä kaduista oli autokyyti ihan kiva saada kyllä :)

Menin maanantaina kuitenkin töihin, minulle oltiin etukäteen suunniteltu ensimmäisen työviikon perehdytys ja en halunnut sekoittaa tulevien työkavereideni aikatauluja ellei olisi ihan pakko.

Virossahan Työntekijällä on 3 karenssipäivää jos sairastut jonka jälkeen maksetaan  70% palkasta eli täälä lehtiartikkelin mukaan ainakin ihmiset menevät yleisesti kipeänä töihin.

 

Viron Id-kortin omistajana minun pitäisi etsiä itselleni perhelääkäri, täällä nimittäin vaaditaan sairaslomatodistus vaikka olisit vain päivän pois karenssipäivällä, muussa tapauksessa poissaolo luokitellaan palkattomaksi vapaaksi. En tiedä miten tämä Suomessa toimii koska olen pääsääntöisesti aina toiminut yrittäjänä.

 

Perhelääkärin etsiminen tuntui välillä toivottomalta koska lääkärit kenelle laitoin viestiä vastasivat kaikki etteivät puhu englantia tai eivät ota potilaita alueeltani.

Kuudes lääkäri onneksi osasi kertoa, että hänen kollegansa puhuu englantia ja voi ottaa minut potilaakseen! Eli nyt minulla on ikioma perhelääkäri myös.

Täytyy vielä erikseen mainita, että listan ensimmäinen lääkäri Maia oli jopa valmis ottamaan minut vaikkei yhteistä kieltä löytyisikään, päätin kuitenkin ensin kääntää kaikki kivet sillä ajattelin, että jos tulen todella kipeäksi täytyy lääkärin ymmärtää millä tavalla minua sattuu ja mihin tarkalleen.

 

Kiitos kaikille vielä kerran avusta!

 

Stefania on muuten haastateltu työnteosta Tallinnassa, voit lukea jutun täältä