Kenraalin matkalaukku

Sain jouluaaton aattona sähköpostiviestin. Sen oli kirjoittanut ulkomainen kuljetusyritys, joka kertoi kaivaneensa minun sähköpostiosoitteeni heille annetun puhelinnumeron perusteella. Sähköpostissa minulta pyydettiin vahvistusta jumiin jääneen matkalaukun toimittamisesta Englannista Suomeen. Hintaa palvelulle olisi tulossa rapsakka 7800 puntaa. Asiasta olivat heidän mukaansa sopineet vaimoni ja yhdysvaltalainen kenraali, joka työskentelee Syyriassa. Liitteenä oli vaimoni sähköpostista kuljetusyritykselle lähetetty viesti, jossa vaimoni kertoi olevansa kyseisen kenraalin morsian ja pyytää laukun lähettämistä työpaikalleen.

Viesti huusi kaikella voimallaan, että kyseessä oli tökerö huijaus. Kuljetusyrityksen sähköposti oli gmail-osoite, samoin itse kenraalin. Yrityksestä ei yllättäen löytynyt mitään tietoja.
Pidättelin itseäni joulun pyhät ja niiden jälkeen esitin viestin vaimolleni. Halusin tietää, mistä on kysymys. Vaimoni kertoi minulle alkaneensa jutella jonkun kenraalin kanssa ja juttelu oli jatkunut jonkin aikaa. Mies oli pyytänyt auttamaan matkalaukun kanssa ja vaimoni oli tähän suostunut. Vaimoni sanoi, että oli tajunnut huijauksen, kun rahaa ryhdyttiin pyytämään ja että oli lopettanut yhteydenpidon siihen.

Vaimoni oli kuitenkin antanut miehelle koko nimensä, työpaikkansa osoitteen ja puhelinnumeronsa. Lisäksi hän oli kirjoittanut kolmannelle osapuolelle, eli tuolle kuljetusyritykselle ja kertonut suhteestaan mieheen ja pyytänyt laukun lähettämistä. Vaimoni suhtautui asiaan jotenkin omituisen huvittuneena. Hän kehuskeli, kuinka hienosti huo huijarit osaavat kirjoittaa ja ikään kuin katsoi asiaa kokonaan ulkopuolelta, kuin seuraisi vaikka televisio-ohjelmaa.
Tosiasia kuitenkin on, että vaimoni oli niin lumoutunut tuosta upseerismiehestä, että päätyi lähettämään hänelle varsin yksityiskohtaisia tietoja itsestään. Hän kyllä yritti selittää minulle, että kirjoitteli miehen kanssa vain niitä näitä, yleisiä asioita kulttuurista ja elämästä. Mutta minun on hyvin vaikea uskoa, että ihan säästä ja mämmistä juttelun perusteella vaimoni antaa toiselle henkilölle tarkkoja tietoja itsestään ja on valmis tekemään tälle palveluksia. Hän kertoi, että pyysi lähettämään laukun työpaikalleen, jottei meidän kotiosoitteemme paljastuisi. Hän valehteli tietysti, sillä hän halusi vain, etten minä saisi tietää asiasta. Minulle on vieläkin kokonaan hämärän peitossa kuinka paljon rahaa hän on miehelle lähettänyt. Todennäköisesti ainakin jonkun verran.

Minun on vaikea ymmärtää, miten fiksu, koulututettu ja älykäs nainen lankeaa todella huonosti toteutettuun huijaukseen. Kysyin vaimoltani, etteikö mikään kello soinut, kun hän itse kirjoitti ”salaisissa rauhanturvatehtävissä” työskentelevästä kenraalista, jolla on aikaa kirjoitella suomalaiselle naiselle, eikä mitään muuta mahdollisuutta saada matkalaukkuaan kuin tämän apu. Vaimoani tämä enimmäkseen nauratti. En pystynyt mitenkään järkeilemään edes sitä, miten vaimoni saattoi olla niin tyhmä, ettei tajunnut tulleensa huijatuksi. Mutta, kuten asiasta on paljon kirjoitettu, rakkaus työntää edestään järjen äänen. Niin tässä on täytynyt käydä.

Minulle kuitenkin tämä oli taas yksi selkeä osoitus siitä, että vaimoni haki kiivaasti jotain sellaista, mitä ei saanut meidän parisuhteestamme. Minulle se oli osoitus myös siitä, että vaimoni on valmis mihin tahansa. Koin asiasta taas lisää epävarmuutta. Ajattelin, että minähän tässä se kaikkein tyhmin olen, kun olen vielä tässä, yrittämässä pelastaa perhettämme, ja koko ajan tulee uusia takaiskuja. Jos minulta olisi kysytty muutama kuukausi sitten, olisin ollut sitä mieltä, että yksin tällaiseen romanssihuijaukseen lankeaminen olisi riittävä syy avioerolle.

Tämä tapaus yhdistettynä vaimoni sivusuhteeseen ja nettisuhteeseen kertovat minulle erityisesti siitä, että vaimollani on valtava tarve hakea romanssia, seksiä tai huomiota parisuhteemme ulkopuolelta. Minulle tämä kaikki tarkoittaa suunnatonta häviämistä elämäni tärkeimmässä kilpailussa, jossa en edes tiennyt kilpailevani. Tuo tavoitteellinen pyrkimys pois parisuhteestamme ja sanoinkuvaamaton tyhmyys vievät vaimoani pois minusta henkisesti jättimäisin askelin. Minusta tuntuu, etten ollenkaan tunne vaimoani enää.