Seksi meni rikki

Olen aina tarvinnut läheisyyttä ja kosketusta. Niiden ilmenemismuoto on ollut usein seksi. Olen nauttinut siitä täysin siemauksin ja pitänyt erityisenä sitä intiimiyden tunnetta, joka kahden ihmisen välille siinä syntyy. Minulla ja vaimollani seksiä on ollut, vaikka toisen lapsen syntymän jälkeen parisuhteemme oli todella seksitön. Se johtui monesta syystä, mutta yksi tärkeimmistä oli se, ettei vaimoni pitänyt omasta ulkomuodostaan. Minä kyllä pidin, kuten olen aina pitänyt riippumatta siitä, oliko hän paremmassa tai huonommassa fyysisessä tikissä. Minun seksuaalisen kokemuskehikkoni alaraja on aina ollut aika lähellä vaimoni ylärajaa, mutta siitä huolimatta vuosien varrella löysimme sellaisen kaistaleen pelikentästä, joka oli kummallekin tyydyttävää. Seksimme oli ajoittain jopa hieman kokeilevaa ja pidimme siitä molemmat. Saatoimme ottaa vaivihkaa arveluttavia valokuvia tai antautua pikaisten pariin vaikka kylpyhuoneessa kesken pyykkien lajittelun.

Vaimoni syrjähypyn tultua ilmi olin aika kaukana hakoteillä seksin suhteen. Halusin ja tarvitsin sitä, mutta se oli hyvin vaikeaa. Muutamat ensimmäiset kerrat olivat todella hankalia, koska siinä sängyssä meitä oli useampi. Vertasin itseäni koko ajan tuohon toiseen mieheen, ajattelin vaimoni vertaavan minua ja yritin olla siinä tilanteessa joku muu. Minulla meni viikkoja ennen kuin pystyin saamaan ensimmäisen orgasmini vaimoni kanssa. En vain pystynyt siihen. En usko, että seksi tuossa vaiheessa oli kovin nautinnollista kummallekaan.

Nyt, neljä kuukautta kärähtämisen jälkeen, seksiä on määrällisesti aika vähän. Silloin kun sitä on, vaimoni tuntuu kyllä siitä nauttivan ja saakin täyttymyksensä käytännössä aina. Minulle seksi on yhä aika vaikeaa. Suoriudun kyllä, mutta laukeaminen ei tunnu kovin hyvältä. Olen ajatellut, että ehkä koen olevani sillä hetkellä jotenkin niin haavoittuvassa tilassa, ikään kuin oman kontrollin ulkopuolella, etten uskalla antautua niin täydellisesti, että laukeaisin. Jostain syystä kai pelkään, että vaimoni satuttaisi minua jotenkin. Seksi muutenkin on vähän tylsähköä. Lelulaatikkomme on saanut olla rauhassa jo pitkään. Samaa arkipäiväseksiä ilman sen suurempia ilotulituksia tai aistillisuuden tulivuorenpurkauksia. Sillekin on paikkansa, ymmärrän kyllä ja vaimoni tuntuu siitä pitävän.  Seksissämme pidän tällä hetkellä huomattavasti enemmän kosketuksesta. Siitä, kun iho koskettaa toista ja kummankin hengitys kulkee samaan tahtiin.

Olen pari kertaa yrittänyt korjata tilannetta ja pyytänyt vaimoani pukemaan ylleen seksikkäitä alusvaatteita, koska tiedän, että siitä hänkin pitää. Sitä ei ole kuitenkaan tapahtunut, syytä sille en tiedä. Omaan mieleeni hiipii ajatus siitä, että ehkä se onkin hyvä niin, sillä todennäköisesti vaimoni on pukeutunut juuri niin noissa sivusuhteensa sekstailuissa, enkä halua niissä olla mukana mitenkään.

Luulen, että seksini meni rikki. Ajatus siitä saa minut katkeraksi, sillä niin kovasti siitä ennen nautin.