Olen aina liikkunut ja kokeillut kaikkia mahdollisia urheilulajeja. Pysyvin harrastukeni on ollut tanssi ja etenkin nykytanssi. Kyllästyn helposti, mutta tanssiin en koskaan. Olen tanssijana paikallisessa tanssiteatterissa, jonka kautta olen päässyt esiintymään, en pelkästään tanssimalla, vaan puhumalla sekä laulamalla. Tanssi ei kuitenkaan ole koskaan ollut minulle ympärivuotinen harrastus, koska tanssitunnit jäävät kesäisin usein tauolle. Tässä elämäntilanteessa tiukasti aikatauluihin sidotut harrastukset ovat haastavia, muttei mahdottomia. Viime syksynä en harrastanut mitään ja enkä liikkunut juuri ollenkaan. Olin todella tyytymättömän olotilaani ja iltapäivisin minua usein piinasi päänsärky. Sille piti tulla stoppi. En tehnyt vuoden vaihteessa varsinaisesti uuden vuoden lupausta, mutta halusin liikkua enemmän ja tunsin treenaamisen kaipuun kehossani. Aloin käydä tammikuussa tanssitreeneissä, mutta kaipasin vielä jotain muutakin. Olisin halunnut salille, mutta kynnys yksin treenaamiseen tuntui vuosien tauon jälkeen liian suurelta.
Kuin kohtalon johdatuksena satuin näkemään ilmoituksen edullisesta personal trainerin ohjauspaketista vieläpä opiskelijahintaan. Ilmoittauduin heti mukaan osallistujaksi ja nyt kävikin niin, että personal trainerin järkkäämät treenit ovat olleet tämän kevään paras juttu! Minusta ei tosin tullut mikään salihirmu, vaan rakastuin uimiseen ja kehonpainotreeneihin koko sydämelläni. Samalla lisäsin päivittäistä liikkumistani: kävelin yliopistolle ja nyt, kun tiet ovat sulaneet, pyöräilen kaikki matkat ja lapset kuskaan päiväkotiin pyöräkärryllä.
Ennen treenaamisen aloittamista asetin tavoitteeksi löytää uusia tapoja lisätä liikuntaa elämääni ja saada tehtyä viisi leuanvetoa jouluun mennessä. Ensimmäisen tavoitteeni saavutin. Löysin sisäisen uimarini personal trainerini avulla ja uintia aion jatkaa ohjauksen nyt päätyttyä. On aivan mahtavaa oppia uimaan muutakin kuin mummouintia (lue: uintia, jossa ei saa kastua hiukset eikä leviä meikit) ja uidessani en ajattele tekmättömiä töitäni, en lapsiin liittyviä huoliani tai sitä miltä näytän. Minä vain uin. Toisen tavoitteen saavuttamiseen on vielä matkaa ja aikaa, mutta olen ottanut tavaksi leikkipuistossa käydä joka kerta tekemässä muutaman liikkeen, jolla vahvistan yläkroppaani. Lisäksi ostin leuanvetotangon, jossa käyn roikkumassa aina sopivassa välissä, mm. silloin, kun lasten kinastelu alkaa uuvuttaa.
Tunnen itseni taas vahvemmaksi ja voin taas sanoa olevani liikunnallinen oma itseni. Minusta jokaisella pitäisi olla mahdollisuus saada itsellensä personal trainerin ohjausta omasta tulotasosta rippumatta. On aivan eri asia suunnitella omaa liikkumista omista tavoitteista ja resursseista käsin. On myös palkitsevaa saada palautetta omasta edistymisestään. Vähän haikein mielin lopeteltiin trainerini kanssa tämä puolentoista kuukauden intensiivinen ajanjakso, mutta saattaa olla, että jatkan jossain vaiheessa treenamista tällä metodilla. Minulla ei ole nyt esittää mitään mahtavia ennen ja jälkeen -kuvia: minulla edelleenkin on kaksosraskauden muokkaama keskivartalo, mutta kehoni tuntuu joka päivä paljon vahvemmalta, mikä auttaa jaksamaan arjessa. Se on minulle se kaikkein tärkein edistymisenmittari.
