Mukavaksi pääsiäisyllätykseksi saimme siis vieraan Rovaniemeltä ja ei, se ei ollut joulupukki vaan Tiia! Me innoissamme seisoskelimme juna-asemalla jo paljon aikaisemmin kuin junaa oli odotettu saapuvaksi. Sieltä se Tiia lopulta tuli ja lähdimme kaatosateen saattelemana kävelemään kohti palatsia. Perille päästyämme olimme kuin uitettuja koiria, siinäpä Tiialle miellyttävä ensituntuma Portugalista!

Oli iltapalan aika (jes) ja Tiia vetäisi matkalaukustaan kaksi pussillista reissumies-ruisleipää (jesjesjes). Jenna ja Nina kiljuivat riemusta! Miten ihmisellä voikaan olla näin ikävä ruisleipää taas?!  Saimme myös kauan kaivattuja suomalaisia naistenlehtiä lukemiseksi, Nina onkin jo lukenut yhden ainoan mukaan ottamansa kirjan kahteen kertaan. Seuraavana päivänä oli aika lähteä esittelemään vieraallemme vähän Castelo Brancon uljasta kaupunkia. Meillä oli vain kaksi päivää aikaa oleskella täällä, koska tarkoituksena oli lähteä viikonlopun viettoon Lissaboniin. Castelossa kävimme linnassa, Bishop’s Gardenissa sekä Forum-kauppakeskuksessa. Sen lisäksi kiertelimme ja katselimme kuulumisia vaihdellen ja juoruillen sekä tutustuimme portugalilaiseen kahvilakulttuuriin. Kahvilakulttuuri on täällä sellainen juttu mistä Suomi saisi ottaa mallia. Kahviloita täällä on ihan jokapuolella ja kahviloissa hengaaminen ei ole kallista, vaikka opiskelijoita ollaankin.

Tiia tykkäsi Castelo Brancosta ja ilmatkin suosivat meitä muina päivinä. Oli aika jatkaa matkaa Lissaboniin, jossa saimme yöpyä kielikurssilta tutuksi tulleen virolaisen ystävämme Triinin luona. Kiitos Triin<3! Triin ja hänen saksalainen kämppiksensä Martin esittelivät meille kaupunkia ja tärkeimpiä nähtävyyksiä. Vaikka ollaankin yhden viikonlopun verran Lissabonia koluttu, siellä Lissabonissa on vaan sitä nähtävää ja koettavaa valtavan paljon. Päivät kuluivat nopeasti ja ehdimme vähän bailatakin. 

Me ja espanjan vahvistukset Kimikassa.

Tsirbulat Lissabonissa kaupunkikierroksella.

Viimeinen ilta Lissabonissa koitti ja meidän suunnitelmana oli lähteä kohti stadionia katsomaan SL Benfican jalkapallopeliä. Emme olleet ostaneet lippuja etukäteen, kun luimme futisforumilta netistä, että liput saa melko ovelta halvemmalla kuin netistä tilaamalla. Tuntia ennen matsin alkamista lähdimme metrolla kohti stadionia. Emme tarkalleen tienneet mihin pysäkille meidän pitäisi jäädä, mutta vähitellen metro alkoikin täyttyä Benfica-huiveihin ja muihin fani-asusteisiin pukeutuneita kaikenikäisiä ihmisiä, joten päätimme hypätä völjyyn ja valtavaa ihmismassaa seuraamalla huikean hieno stadioni löytyikin nopeasti.

Tätä tilaisuutta olimmekin ehtineet jo odottaa ja olimme hommanneet itsellemmekin jo Castelosta punaiset kannustushuivit! Niimpä Benfica-kaulahuivit kaulassa astuimme sisään stadionille, ja liput saimme ostettua helposti lippuluukulta hintaan 17,50e/lippu. 

”Todellisina jalkapallofaneina” olimme ensimmäistä kertaa valtavalla stadionilla ja meillä oli pientä ongelmaa löytää omille istumapaikoillemme. Ei ollut hajuakaan mihin meidän pitää mennä ja päätimme aina jäädä vain istumaan jonnekkin missä oli tilaa. Aina meidät tultiin häätämään pois ja lopulta kysyimme neuvoa ja löydettiin vihdoin omat paikkamme. Olihan se jalkapallostadioni ihan valtava iso ja meidän paikat oli niin ylhäällä, että ihan hirvitti. Peli alkoi melkein samantien ja Benfica-kaulahuivit kaulassa istuimme sitä tapittamassa.

Tunnelma oli sanoinkuvaamaton ja kaikki  ihmiset olivat aivan innoissaan, liekeissä! Vähän aikaa tarkkailimme tilannetta ja kohta mekin päästiin jo hyvään fanitusmoodiin, vaikka ei ihan aina kyllä ymmärretty esim. miks niitä rankkareita tuli.. Tultiin kuitenkin siihen tulokseen, että vois alkaa käymään nuissa matseissa ihan työkseen, olihan se niiin SIISTIÄ!

http://www.youtube.com/watch?v=A0B97rlX5Lc&feature=youtu.be

Tässä vähän tunnelmaa videolle kuvattuna.

tytöt <3 jalkapallo

Aivan huippumatsi takana, Benfica voitti Rio Aven (Vila do Conde) 6-1 ja tunnelma oli sen mukainen. Tämä täytyy kyllä joskus uudelleen kokea. Pelin jälkeen menimme Bairron Altoon syömään intialaiseen ravintolaan maittavaa ateriaa kera sangrian, ja sitten ei ollutkaan kuin muutama tunti aikaa Tiian koneen lähtöön, joten lähdimme hakemaan tavarat ja saattelemaan Tiiaa lentokentälle. Mahtava pääsiäisloma takana ja tiistaina taas arki jatkuu! Beijinhos!