Me niin tykätään olla täällä Portugalissa!

Ollaan opiskeltu reippaasti ja enään vain viikko jäljellä portugalin kielikurssia. Tämä tarkoittaa siis sitä, että tulevana torstaina on pitäisi tulla läpäisemään portugalin kielen koe opituista asioista. Jännä nähdä miten meidän käy!  Ollaan tutustuttu tuolla kurssilla huippuihin tyyppeihin ja vietetty aikaa yhdessä jonkun verran koulunkin ulkopuolella. Meitä on niin monesta eri maasta, että läheskään joka kerta ei yhteistä kieltä olla löydetty mutta aivan loistavasti ollaan osattu silti mm. yhdessä juhlia viikonloppuisin (ja viikollakin). Eilen olimme tsekkiläisellä dinnerillä meidän luokan tyttöjen luona. Meitä oli siellä noin 25 henkilöä ja saatiinkin aikaan hauskat juhlat. Portugalin kulttuuri on tarttunut meihin ainakin sillä tavalla, että ollaan aina myöhässä joka paikasta. Eiliseltä dinneriltä myöhästyimme ainoastaan 1,5h, ei paha!

Taksilla ajelu on onneksi täällä Portugalissa niin halpaa, että se auttaa meitä monesti kun rimpautamme meidän vakiotaksikuskille  ”Suomen tytöt täällä taas terve, voisitko tulla hakemaan?”. Nykyään tuo taksin tilaaminenkin sujuu yllättävän vaivattomasti kun vertaa esimerkiksi siihen tilanteeseen kun tilasimme taksia ensimmäistä kertaa. Sielloin olimme viettäneet päivän ostoskeskuksessa ja ostoksia kertyi sen verran, että Jenna sanoi Ninalle että nyt otetaan taksi. Se ei käynykään niin helposti kun ois voinut kuvitella.. Lopulta kuitenki taksi saapui, taksikuskina oli vanha pappa, joka puhui vain portugalia ja kunnon bilemusiikki jytäs autossa. Ongelmalliseksi tilanteen teki vielä se, kun kumpikaan ei muistanut missä asutaan.. Pappa selitti koko matkan taukoamatta portugaliksi jotaki ja naureskeli ja hoki ”mamma mia!”. Ajeltiin ympäri kaupunkia ja lopulta jäätiin keskustaan ruokakaupan eteen ja käveltiin kotiin.. Siitäkin tilanteesta opittiin sen verran, että jos taksin tilaa niin on hyvä tietää minne on menossa ja yleensäkin pitää mielessä, että missä asuu.

Täällä alkaa tulla jo kevät ja luonto vihertää. Täällä on ihania vaaleanpunaisia puita ja paljon appelsiinipuita. Appelsiinitkin alkavat olla jo kypsiä ja niitä voi syödä esimerkiksi koulussa välitunnilla. Ihan huippua! Ei oo ollut vielä ikävä Suomen kinoksia, lämpötilatkin täällä ovat olleet monena päivänä jo noin +19c molemmilla puolilla. Yksi asia, joka menee kokoajan huonompaan suuntaan on se, että kokoajan näkee isompia ampiaisia ja pörriäisiä joka puolella. Jennan pienet hysteeria kohtaukset aiheuttaa myös Ninalle ylimääräisiä sydämen tykytyksiä. 

Huomenna meillä on jännä päivä kun kielikurssin opettaja ilmoitti, että meidän erasmus-ryhmää tullaan kuvaamaan ja haastattelemaan paikallisen telkkarin lähetykseen. Ykköset siis ylle ja kouluun esittämään viisasta opiskelijaa!