Hoitotyö ja sosiaaliset patterit

Taas tuli tekstiviesti kaverilta. En jaksa nyt vastata. Ei oikeastaan edes huvita avata koko viestiä. Haluaisin vaan olla rauhassa, olla hetken miettimättä ja suorittamatta, katsoa vaikka televisiota. Tiedän, että minulta odotetaan jotain vastausta, mutta nyt en jaksa. En jaksa kuunnella, enkä jaksa selittää, miten mun päivä on mennyt… Viikon päästä muistan, että minulla on edelleen se sama tekstiviesti odottamassa.

Hoitotyö voi olla raskasta monella tapaa. Tiedämme, että se on fyysisesti vaativaa – pitkät työpäivät, kolmivuorotyö, välillä vähäiseksi jäävä lepoaika, pitämättömät tauot. Yksi näkökulma, joka tuntuu kuitenkin välillä jäävän huomioimatta, on hoitotyön sosiaalinen kuormitus. Sosiaalista uupumusta voisin kuvailla tunteena, kun on sosiaalisesti ja emotionaalisesti täysin tyhjentynyt. Jatkuva vuorovaikutus muiden kanssa alkaa tuntua kuormittavalta, jopa rasittavalta. Kun antaa itsestään paljon muille, mutta ei pysty lataamaan omia akkujaan, saattaa tulla hetkiä, jolloin ei jaksa enää kuunnella, auttaa tai kohdata toisia.

Me emme työskentele vain koneiden ja lääkkeiden kanssa; me työskentelemme ihmisille  – yhdessä heidän pelkojensa, kipujensa, ilojensa ja surujensa kanssa. Töissä olet koko päivän läsnä toisille, kuuntelemassa ja tukemassa. Teho-osastolla sinulla täytyy olla syvällistä kliinisen hoitotyön osaamista, mutta myös kykyä toimia emotionaalisena tukipilarina. Tämä kaikki vie paljon energiaa. Joka ikinen kohtaaminen ja keskustelu kuluttaa sosiaalisia pattereitamme. Eivätkä nämä patterit kestä ikuisesti. Kun pitkän työpäivän jälkeen lähden kotiin, saattaa tuntua, etten jaksa kohdata ketään. Harmittaa ja on huono omatunto, sillä perheen ja ystävienkin kanssa olisi hyvä olla yhteydessä, mutta voimavarat eivät yksinkertaisesti riitä.

Sosiaalisia pattereita voisi selittää esimerkiksi niin, että ne ovat metafora sille energialle, jonka ihminen saa toisilta ihmisiltä ja jota hän itse jakaa eteenpäin. Voisi sanoa niin, että jokaisella meistä on oma sosiaalinen akkumme, joka latautuu hyvästä tasapainosta lepoa ja vastavuoroisia ihmissuhteita. Jos annamme liikaa itsestämme ilman, että saamme riittävästi latausta toisilta, akkumme tyhjenee. Uskonkin sosiaalisen uupumisen olevan seurausta siitä, että patterimme on tyhjä – ei ainoastaan siksi, että olisimme tehneet liikaa, vaan myös siksi, että emme ole saaneet tarpeeksi tukea ja ymmärrystä toisilta.

Tuntuu, että tämä on melko yleinen haaste, mutta siitä puhutaan vain vähän. Itse saatan kokea syyllisyyttä siitä, että en jaksa olla sosiaalinen työpäivän jälkeen, vaikka ystävät ja läheiset odottaisivat yhteydenottoa. Olen aina uskonut olevani luonteeltani ekstrovertti, mutta hoitoala on saanut minut pohtimaan tätä käsitystä itsestäni. Tai ehkä hoitoala on vain muuttanut minua. Aluksi oli vaikea ymmärtää, miksi jatkuva sosiaalinen vuorovaikutus, jonka ajattelin olevan vahvuuteni, alkoikin tuntua kuormittavalta. Työskentely hoitoalalla vaatii jatkuvaa läsnäoloa ja huomiota toisille, mutta samalla se myös kuluttaa energiaa, jota ei aina ole tarpeeksi jäljellä edes omien tarpeiden täyttämiseen.

Hoitotyö on osoittanut, kuinka suuri merkitys on omalla palautumisella. On tärkeää muistaa, että hoitotyössä ei ole kyse pelkästään siitä, kuinka paljon pystymme antamaan muille, vaan myös siitä, kuinka hyvin pidämme huolta itsestämme. Meidän täytyy tunnistaa omat rajamme ja ymmärtää, että väsyneenä emme palvele ketään. Sosiaalinen uupumus on todellinen haaste, mutta se on myös muistutus siitä, kuinka tärkeää on antaa itselleen lupa levätä ja palautua.

Työmme on tärkeää ja arvokasta, mutta sitä ei pitäisi joutua tekemään omien voimavarojen kustannuksella. Meidän on opittava tasapainottaa antaminen ja vastaanottaminen, huolehdittava omasta hyvinvoinnistamme ja otettava aikaa itsellemme. Vain silloin voimme olla parhaita versioita itsestämme – niin hoitajina kuin ihmisinäkin. ”Pue happimaski ensin itsellesi, jotta voit auttaa myös muita”. Tämä olisi hyvä ohjenuora hoitotyötä tekeville. Itselläni on tämän kanssa vielä opeteltavaa, mutta suunta alkaa olla oikea.