Työharjoittelu nuorisovankilassa
Hei!
Tulin tänne Tansaniaan tosiaan työharjoitteluun. Työharjoitteluni suoritan kahdessa täysin erilaisessa paikassa 3kk jakson ajan. Ensin aloitan työharjoitteluni Tansanialaisessa nuorisovankilassa ja puolessa välissä kolmea kuukautta vaihdan päiväkotiin. Tällä hetkellä olen siis yhä suorittamassa harjoitteluani nuorisovankilassa. Työharjoittelussani olen viettänyt aikaani nuorten kanssa eri muodoissa mm. opetan heille, pelaan heidän kanssaan, liikun heidän kanssaan, tanssin heidän kanssaan, ohjaan heitä, tuen heitä heidän tulevaisuutta koskevissa kysymyksissä, autan heitä löytämään omia voimavarojaan jne. ”Asiakkaina” on sekä poikia että tyttöjä. Ikähaarukka nuorilla on ollut 15 – 17-vuotta. Valitsin nuorten joukosta työharjoitteluni kompetenssien vuoksi itselleni kaksi erityistä ”asiakasta” muiden joukosta. Valitsin kaksi hyvin erilaista nuorta poikaa erilaisine tarpeineen. Toisen nuoren kanssa pyrimme löytämään voimavaroja ja suunnittelemaan tulevaisuutta ja toista nuorta opetan kirjoittamaan Swahilin kieltä. Tämä nuori on juuri oppinut kirjoittamaan nimensä ja pyrimme pääsemään siitä eteenpäin, mitä näissä aikataulujen rajoissa vain kykenemme ja ehdimme. Eli toisen kanssa panostamme erityisesti emotiaaliseen puoleen ja toisen kanssa käymme läpi asioita lähinnä käytännön tasolla. On ollut todella palkitsevaa nähdä nuorten edistyminen ja myötäelää heidän onnistumisen tunteitaan. Myös minulle tulee tunne, että olen tehnyt jotain oikein.
( Laitoin sanan asiakas lainausmerkkeihin, koska minusta tuntuu hassulta puhua nuorista asiakkaina, koska en näe heitä ensisijaisesti siinä valossa. Mutta jos ymmärrätte pointin.)
Nuorisovankila on niin sanottu ”väliaikaisvankila”, jossa nuoret odottavat tapuksiensa käsittelyä. Poliisit tekevät selvityksiä siitä, onko tapahtuneen rikoksen syytetty syyllinen vai syytön. Nuorisovankila on paikka, jossa nuoret odottavat oikeudenkäyntiä, jossa he saavat tuomionsa. Nuorisovankilan asiakkaat voivat olla syytettynä erilaisista asioista. Vastaan voi tulla tapauksia, jotka käsittelee mm. näpistystä, aseella ryöstöä, raiskausta, tapon yritystä tai murhaa. Itselleni on tullut vastaan monenlaisia eri tapauksia, joita en erikseen ala avaamaan täällä vaitiolovelvollisuuden tähden. Mutta kuten voi varmaan kuvitella, Tansanian laki on hyvin erilainen suomeen verrattuna. Esimerkkinä siitä on se, että jos nuori todetaan täällä syylliseksi, hän voi saada rangaistukseksi esimerkiksi kolme väkivaltaista raipan iskua. (Voisin sanoa olevani kiitollinen, että minun harjoiteluni aikana ei ole tullut vastaan tämänkaltaisia tapahtumia.) Tämän jälkeen nuori pääsee vapaaksi rikoksestaan huolimatta. On ollut tapauksia, jossa vankilaan on tullut nuori, joka on todettu syylliseksi raiskauksesta. Sitten hän on vankilassa vain yhden päivän ja pääsee pois, koska heidän vanhemmat maksavat lunnaat. Jos taas nuori todetaan syyttömäksi hänet päästetään vapaaksi ja hän ei saa mitään korvauksia menetetystä ajasta vankilassaan. Nuori voi esimerkiksi olla vuoden vankilassa ns. turhaan. Toinen suomalaisen silmissä oleva epäkohta on, että vankilaan voi joutua pelkästään sen vuoksi, että sattui olemaan paikalla rikoksen aikana tai sattuu olemaan rikollisen sukulainen. Vankilassa on ollut nuoria, joiden esimerksi perheenjäsen on ryöstänyt ja paennut paikalta ja vankilaan on otettu syyllisen sisarus tai lapsi, koska he sattuvat olemaan samaa ruokakuntaa. Tämä on täysin relevantti toimenpide täällä.
Tässä alla on kuvia harjoittelupaikkani tiloista;
^Opetin nuoret askartelemaan nuo lumihiutaleet ja he keksivätkin erilaisia hienoja omia variaatioita siitä!
^Poikien makuusali
Työharjoitteluni nuorisovankilassa on ollut avartavaa, merkittävää, opettavaista, koskettavaa ja varmasti vielä monia muita adjektiiveja, joita en nyt tässä kohtaa saa juuri mieleeni. Työharjoittelu on myös sisältänyt ristiriitaisia tunteita, kun on joutunut olemaan paikassa, jossa on erilaiset käsitykset eettisyydestä. Tällä hetkellä tunnun liikuttuvani heti harjoittelupaikkaa ajatellessani ja sen nuorisoa. Näistä nuorista on tullut tässä lyhyessä ajassa minulle tärkeitä ja tunnen itseni etuoikeutetuksi, kun olen saanut tutustua näihin älykkäisiin ja luoviin nuoriin. Sen lisäksi, että olen itse kiintynyt nuoriin niin nuoret ovat myös kiintyneet minuun. Nuoret kutsuvat minua isosiskoksi ja kuvailevat omaksi perheenjäsenekseen. Yksi nuorista sanoi, että nuorisovankilassa on ollut monia vapaaehtoisia, mutta minä olen ainoa kehen hän on voinut luottaa. Vaikka heidän sanansa liikuttavat minua syvästi, siitä tulee myös oma pelkonsa. Pelkään, että he tuntevat tulevansa hylätyksi, kun lähden pois. Mutta uskon sen olevan lähinnä oma pelkoni.
Minulla on menossa viimeinen viikko harjoittelupaikassani ja ajatuskin siitä saa mieleni haikeaksi. Tulin tänne vaikuttamaan asioihin ja auttamaan muita, mutta sen lisäksi olen saanut roppakaupalla itselleni korvaamatonta kokemusta! Olen saanut kaiken mitä tulin tänne etsimään, jos en enemmänkin. Kuten sanoin, tunnen itseni todella etuoikeutetuksi, kun olen saanut olla tässä kohteessa työharjoittelussa. Olen iloinen, kun valitsin tämän kyseisen kohteen harjoittelupaikakseni. En oikein löydä edes sanoja kuvaamaan tätä kokemusta. Ehdottamasti yksi tärkeimmistä kokemuksistani elämässäni!
Tässä sitaatti, joka koristaa nuorisovankilan luokan seinää. Tämä sopiikin tähän loppuun kertomaan pähkinänkuoressa ajatukseni harjoittelupaikastani. En ainoastaan itse tullut heitä opettamaan ja ohjaamaan, vaan nuoret opettivat myös minua. (Pirun kliseistä, mutta totta.)
Tästä harjoittelupaikkaani liittyen aion vielä kertoa seksuaalivalistustunnistani ja sen sisältämistä eettisistä ongelmista. Saa nähdä onko se jo seuraava postaus vai onko aiheena kenties joku toinen. Postausaiheita saa ehdottaa myös tännepäin, niitä otetaan mielellään vastaan!
– Sanna