Jenkkifutista, marssiharjoituksia ja sirkusta
29.8.-18.9.2016
Koska en ole ehtinyt kirjoitella nyt pitkään aikaan, päätin tehdä tällaisen myöhäisen (ei niin tiiviin) tiivistelmän kohokohdista kolmen viikon ajalta.
Perjantaina 2.9. mun koulun jenkkifutisjoukkueella oli eka kotipeli. Täällä koulun orkesteri soittaa aina oman koulun jenkkifutispeleissä, ja mä ja mun host-veli Zeke ollaan siis meidän koulun orkesterissa, jossa mä soitan huilua ja Zeke trumpettia. Meidän ohjelmanumerot oli soittaa kansallislaulu ja koulun kannatuslaulu ennen peliä, ja pari kappaletta marssien väliajalla. Ekaksi me mentiin kaikki orkesterilaiset musiikkiluokkaan viemään kamppeet ja soitinkotelot, minkä jälkeen suunnattiin kentälle. Olin ihan super innoissani koko ajan ja se tunnelma oli NIIN amerikkalainen, kun jenkkifutispelaajia ja cheerleadereita vilisi ympärillä ja amerikanlippu liehui salossa. Kansallislaulun soitettuamme me istuttiin kaikki orkesterin omassa katsomon osiossa odottamassa puoliaikaa. Puoliajalla me mentiin kentälle ja marssittiin ohjelmamme, joka meni itseasiassa tosi hyvin ja sekoilematta, vaikka vähän jännittikin. Ja tästä on siis myös video, jonka mun host-isä kuvasi uudella dronellaan. Me oltiin siis harjoiteltu meidän marssiohjelmaa aina aamuisin band-tunneilla ulkona kentällä. Ja kerron tästä nyt nykyaikamuodossa, koska harjoittelu on jatkunut ja marssiohjelma on pidentynyt koko jenkkifutiskauden ajan. Meillä on aina jokaisella kolme omaa pokeripelimerkkiä; sininen, punainen ja valkoinen. Kaikilla on oma numero, joka lukee omissa pelimerkeissä. Sitten meidän kaksi musiikinopettajaa asettaa kaikki soittajat yksitelleen paikoilleen kentällä ja kaikki merkkaavat paikkansa yhdellä tietynvärisellä pelimerkillä. Näin käydään läpi kaikki asetelmat, minkä jälkeen marssitaan tietyssä tahtimäärässä asetelmasta toiseen, ja kun tämä sujuu, otetaan soittimet mukaan. Tätä me siis oltiin pyöritelty koko alkuvuosi, lähes aina paahtavassa helteessä hikoillen. Vaikka tää saattaa kuulostaa jollekin tylsältä niin mä oon tykänny tosi paljon; musta on tosi kiva alottaa joka koulupäivä musiikilla, joka toinen päivä kuorolla ja joka toinen orkesterilla. Peli me valitettavasti hävittiin enkä pelin kulusta tajunnut juurikaan mitään, mutta oli hauskaa!
Mä ja Faith katsomossa odottamassa puoliaikaa 🙂
Kuvakaappaus marssivideosta. Koko videon näkee linkistä:
https://www.youtube.com/watch?v=RNpf042jd_U
Lauantaina 3.9. me mentiin mun host-perheen kanssa Evansvilleen. Ensin me pyörittiin kaupoilla ja käytiin syömässä ja illalla me mentiin Cirque du Soleil -näytökseen. Näytöksen teema oli Avatar ja esitys olikin siis kokonaisuudessaan sinisten Avatar-ihmisten akrobatiaa monissa eri muodoissa. Itse tykkäsin näytöksestä tosi paljon.
Mä ja mun host-sisko Rachel ravintolassa
Seuraavana päivänä, sunnuntaina 4.9. me mentiin mun host-perheen kanssa läheiselle paikkakunnalle, Grayvilleen. Siellä oli vuosittainen juhlaviikonloppu, Grayville Days. Tiivistettynä homma oli siis se, että ihmiset istuivat pääkadulla retkituoleissa kuuntelemassa country musiikkia ja syömässä eri kojuista ostettua roskaruokaa. Illalla oli lisäksi 25 minuuttia kestävä ilotulitus, joka oli tosi hieno. Melko varmasti hienoin ilotulitus, mitä oon koskaan nähnyt, mitä en tosiaan ollut osannut odottaa tällaisen pikkupaikkakunnan juhlatulitukselta. Mun host-vanhemmat on paikallisen vapaaehtoispalokunnan jäseniä, ja heidän tehtävänään oli tänä päivänä olla varmistamassa ilotulitustilanteen turvallisuus. Tämän takia me oltiin liikkeellä oman auton lisäksi paloautolla, mikä oli siistiä. :)
7.9. tuli täyteen mun eka kokonainen kuukausi mun host-perheessä. Tuntui hullulta, että aikaa oli oikeesti kulunut jo kuukausi, mutta silti koin että oli ehtinyt tapahtua jo vaikka mitä siinä ajassa. Annoin ekan kuukauden kunniaksi mun host-perheelle kortin, johon listasin asioita, joista oon heille kiitollinen, sekä lahjakortin heidän suosimaansa jätskipaikkaan.
Seuraavana sunnuntaina, 11.9., oli ensimmäistä kertaa kirkon youth group, jossa tullaan siis käymään mun host-perheen kanssa viikottain koko vuoden. Siellä me pääasiassa syödään, lauletaan bändin säestämänä, käsitellään raamatullisia aiheita, ja pelataan mm. videopelejä ja alla olevassa kuvassa näkyvää Nine Square -peliä.
Perjantaina 16.9. oli tarkoitus olla jenkkifutispeli, mutta ukkosen ja sateen takia peli jouduttiin siirtämään, minkä takia meidän edellisestä kerrasta pidentynyt puoliaikamarssikin jäi siis marssimatta. Kun sade oli puhjennut oikein kunnolla, katsomo ja molemmat joukkueet siirtyivät sisätiloihin odottaaan jos peli saataisiin vielä aloitettua. Tässä vaiheessa me soitettiin orkesterin kanssa pieni henkeä nostattava ohjelmanumero salissa odottaville ihmisille. Sää ei tästä kuitenkaan parantunut, ja oppilaat siirtyivät läheisellä kirkolla järjestettävään Fifth Square -hengailutapahtumaan. Tämä siis järjestetään aina kotipelien jälkeen ja ohjelmassa on aina ruokaa, erilaisia pelejä ja jonkun henkilön kertoma uskonnollinen tarina/opetus. Tapahtuma oli tosi kiva, koska siellä oli oikeasti valtaosa meidän koko koulusta.
Kuva salin ohjelmanumerosta
Muuten tänä aikana oli lähinnä sitä kouluhälinää, joka oli lähtenyt jo vähän sutjakammin pyörimään tässä vaiheessa. Myös viikottaiset koripallojoukkueen punttisalivuorot olivat käynnistyneet, mistä olin tosi innoissani. Koripallokautta (inan kauhulla) odotellessa… Laitan alle vielä pari kuvaa tältä ajalta.
Juttua riitti ekalla juttutuokiolla kuukauteen ♥︎
-Ella