Madridin Topit ja Flopit

Menimme Madridiin supermegahyperluotijunalla. Matka Valenciasta kestää n. tunnin ja neljäkymmentä minuuttia. Muuten mukava ja suositeltava kokemus, mutta totesimme, että jo yhden hengen lippujen hinnalla olisi voinut vuokrata auton. Tällä kertaa miehen liput tulivat kuitenkin työkeikan ansiosta maksettuina. Toki junalla pääsi hieman nopeampaan keskustasta keskustaan, kun keskinopeus huiteli yli 250/km/h. 

Parin päivän pikavisiitin perusteella Madridin parhaimmistoon pääsi:

Paseo del Pradolla ollut Artesaaniferia, joka löytyy sieltä ainakin kesäkuun puoleen väliin saakka. 

Äitini lailla joudun aina riipimään itseni ohi grafiikkaa myyvistä kojuista ja kaupoista. Ei sillä ole mitään väliä, ettei seinillä ole enää tilaa: jos taulu puhuu samaa kieltä, on sille annettava koti.

 

Äärettömän hauska idea. Kolmiulotteisia kuvia, kauniita värejä ja poliittisesti epäkorrekteja aiheita. Mutta kauppaan jäivät, koska muistuttivat liikaa Pheoben Gladysta ja Glynnista.

 

Mielestäni mies olisi voinut aloittaa uuden hipsteritrendiyden ja ostaa kävelykepin hattunsa kaveriksi. Ei lämmennyt ajatukselle. Sanoi, että se olisi vain koko ajan tiellä ja väärässä tilanteessa tulkittaisiin astaloksi.

 

Ruma, mutta aivan jumalaisen hyvä intialainen ruoka Lavapiesin aukiolla. Lisätietoja paikasta löydät täältä. Ainakin kasvis- ja lammasruuat ovat aivan ihania.

FOL gourmet popcornit. Oh! Madre Mio! Makeista valikoimista mukaan pääsi pistaasipähkinä ja after eight, suolaisista sour cream&onion ja tulinen El Diablo -tomaattimaku.

Kaupunki oli kaikin puolin ihana. Kaikki tuntui olevan kävelymatkan päässä, ja jo parissa päivässä sai käytyä kaupunkia läpi. Miehen työpäivänä nautin itse arkeologisesta museosta sekä Thyssen Bornemiszan taidemuseon tarjonnasta. Ensimmäisestä lähinnä siksi, että tiedän hävettävän vähän Espanjan historiasta, ja toisen valitsin sen pienen koon vuoksi. Halusin jotain erilaista ja kompaktia, ja Thyssen Bornemisza oli juuri täydellinen valinta. 

Flopiksi meidän mieleemme ainakin jäi kaupungin kiire. Huomasimme moneen kertaan päivittelevämme sitä, kuinka ihmiset kävelevät päin punaisia tai Juoksevat Bussiin. Pöyristyttävää. Aivan kaameaa.

Nyt pysähdymme ja menemme ihastelemaan jakaranda-puiden kukkimista, samalla kun siemailemme hibiskuksen kukista uutettua jääteetä.

(Miehen huomio: itse aion myös kuunnella C-kasetilta Picasson Avignonin naisia ja katsella samalla Mozartin ja Beethovenin maalauksia)