Seksi on ihanaa ja mahtavaa. Varsinkin jos on löytänyt kumppanin, jonka kanssa kaikki toimii. 

Mielestäni kaikki ansaitsisivat tällaisen kokemuksen. Tai oikeammin monta sellaista. 

Olen mielestäni suvaitsevainen ihminen, ja jokaisella tulee olla mahdollisuus toteuttaa omaa seksuaalisuuttaan parhaaksi katsomallaan tavalla, kunhan se ei loukkaa tai satuta muita ihmisiä. 

Suvaitsevaisuuteni tosin loppuu siihen, kun herään 2:30 jälleen kerran korvatulppien läpi kuuluvaan kirkumiseen. 

Ensimmäisellä kerralla nauratti, toisella kerralla huvitti ja nyt alkaa vähitellen vituttaa.

Aina kaupungissa eläneenä mielestäni elämisen äänet kuuluvat kerrostaloasumiseen. Ne pitää ottaa huomioon puolin ja toisin.

Aivan kuten kaikki muutkin häiritsevät äänet, on nuo vain siedettävä päivällä. Yöllä taas on eri juttu. 

Ongelma onkin seuraavanlainen:

Mielestäni ”heippa naapuri” -lappuja voi laittaa vain yhden vaikuttamatta stalkkerilta. 

Laitammeko siis viestin, jossa

a) Osoitamme olevamme avomielisia ja hauskoja naapureita, mutta kehoitamme hillitsemään ääniä yöaikaan esimerkiksi näin:

Nimittely ei tosin ei koskaan ole kiva aloitus tuttavuudelle.

vai

b) Pitäisikö miehelle vihjaista, että huudon määrä ei välttämättä ole suoraan verrannollinen rakastajan taitoihin. 

Kuumimmat 35 minuuttia ikinä. Nainen tuli huudon perusteella ainakin kahdeksan kertaa, ja kuin taikaiskusta viimeinen kerta sattui olemaan samaan aikaan miehen kliimaksin kanssa.