Rakastan saunomista. Vaarini opetti, että sauna on pyhä paikka. Siellä ei riehuta, huudeta tai piereskellä. 

Perjantaisin oli aina saunavuoro. Ennen sitä siivottiin. Tai siis vanhempani siivosivat, minä lähinnä yritin tai teeskentelin yrittäväni, koska olin aika hemmoteltu ipana. (Siivosin kyllä mutta vasta, kun kaaos häiritsi itseäni.) Myös ruoka valmistettiin ennen saunaan menoa mutta syötiin vasta sen jälkeen. Yleensä perjantaina oli tarjolla Janssonin kiusausta tai sipulipiirakkaa. Satunnaisesti kiuasmakkaraa. Perjantain saunailloista minulla on lämpöiset muistikuvat. Oli turvallista, lämmintä, puhdasta ja vatsa täynnä. Kaikki perustarpeet siis tyydytetty.

Nykyäänkin yhdistän saunomisen kiireettömään yhdessäoloon, rentoutumiseen, ystäviin ja hyvän olon tunteeseen. Olen saunonut monissa saunoissa, sähköisissä, puulämmitteisissä ja parissa savusaunassakin, mutta kuitenkin sain päähäni vain kolme mainitsemisen arvoista saunaa. Paikkaa, jossa aika pysähtyy ja liitymme suomalaisia yhdistävään sukupolvien ketjuun. Niiden seinistä huokuu lämpö ja rakkaus, kulmissa vielä kuuluu siellä joskus kuiskitut salaisuudet. 

Mökkisauna Myrskylässä 

Ystävällämme on mökki Myrskylässä, siellä myös taisimme tavata Miehen kanssa ensimmäisen kerran vuosia sitten, siellä myös suutelimme ensimmäisen kerran (huh huh.. meinasi silloin jalat lähteä alta muuten). Mökillä vietämme kaveriporukalla käytännössä kaikki juhannukset ja uudetvuodet, syksyisin halkotalkoita ja keväisin risusavottaa. Ensin oli vain 15 nuorta aikuista, nykyään on satunnainen määrä aikuisia ja paljon rakkaita lapsia. 

Tässä saunassa on kylvetty monia tunteja huolella ja rauhassa, otettu pikaisia kuumia löylyjä jotta voidaan juosta läheiseen järveen, tehty juhannustaikoja ja vihdottu hieman liian harvoilla vihdoilla, kun emme jaksaneet etsiä kunnon oksia. Pihamaalla on tanssittu juhannustansseja, kuunneltu terassilla Olavi Virtaa ja Pertti Kurikan Nimipäiviä, pohdittu kaikkea Bodomin järven murhista sytkäreiden toimintaperiaatteeseen. 

Sauna on puulämmitteinen, hirsiseinäinen ja siinä on kaksi ikkunaa. Sisään tulee kylmä juokseva vesi, joka kuumennetaan kiukaan padassa. Veden sekoittaminen ja puusaunan lämmitys ovat muuten kiehtovia asioita. Kollektiivinen muistimme kolahti tajuntaani kerran kylpiessämme tässä saunassa. Muistan kuinka tajusin, että tässä me kaupunkilaiskakarat vaan sujuvasti peseydymme ja tiedämme miten toimia saadaksemme sopivaa vettä tai milloin laittaa lisää puita. Asia, joka ei välttämättä ole niin yksinkertainen ja selkeä ihan kaikille. 

Myrskylän löylyt ovat aina juuri sopivan kosteat, siellä voi istua helposti pitkäänkin. Siellä tuoksuu puhtaalta ja kuitenkin näkyy eletty elämä. Pitsiverhot ovat ikkunoissa ja seinänvierustalla ovat ne hieman liian kuumat shampoopullot odottamassa. 

Harvinaisen lämmin yötön yö ja tuoreen avioparin lempi. Taustalla soi alkuperäisen kuvatekstin mukaan Metsäkukkia-valssi.

Kotiharjun sauna Kalliossa 

On muuten veikeä olo istua kadulla juuri saunasta tulleena, pelkkä pyyhe ympärillään ja katsella Hesarilla kulkevia kaupunkilaisia. 

Harjun sauna on vuodesta 1928 saakka lämmittänyt massiiviset puukiukaansa kaupunkilaisten riemuksi. Alkujaan löylyistä ovat nauttineet työläisperheet, joiden hellahuoneisiin ei pesutiloja liiemmin mahtunut. Nykyään asiakkaina käy meitä nautinnonhaluisia kaupunkilaisia ja turisteja, joille Harjun sauna tuo hetken pakopaikan arjesta. Sauna on säilynyt liki samanlaisena vuosien halki, ja remonteissa onkin kunnioitettu vanhaa ja pyritty pitämään tilat entisellään. Naisten puolella koko paikka huokuu Kalliolle tyypillistä rappioromantiikkaa, joka ainakin minunlaiseen citykaniin vetoaa suunnattomasti.  

Harjun saunaetiketti on hyvin mutkaton: tule sellaisen kuin olet. Uimapukua et tarvitse, mutta mikäli haluat itsesi peittää, ei kukaan katso kieroon vaikka istuisitkin pyyhe ympärilläsi. Pukuhuoneessa on pöytiä, joissa on syöty niin herkkueväät kuin kiukkunälkäkarjalanpiirakatkin. 

Löylyt ovat naisten puolella mukavan lämpöiset ja kosteat. Loppuillasta voi aremmalle saunojalle olla hieman kuuma, mutta lauteita on monessa tasossa, joten eiköhän mieluisa paikka löydy. 

Henkilökohtaisesti mieleenpainuvin muistoni Harjusta on, kun olimme jälleen kerran tyttöjen kanssa parantamassa maailmaa siellä. Tällä kertaa syynä oli ystävän vielä syntymätön lapsi. Kaikki muut oljenkorret oli jo käytetty, mutta mitään ei ollut tapahtunut. Uhmakkaasti siis menimme saunaan ja annas olla, seuraavana päivänä maailmaan saapui ihana DJ Bobo.

Kotiharjun saunan aukioloajoista, hinnoista ja historiasta löydät lisätietoa täältä.

Kallion urheilutalon uimahallin naistenpuolen vihtasauna.

Tämä on hyvin tarkka vinkki. Normaalisauna kyseisessa hallissa on höpöhöpö-lämpöinen eikä laisinkaan kutsuva. Vihtasauna (tai kuumasauna) taas on juurikin sopivan hämärä ja kuuma olematta kuitenkaan epämiellyttävän polttava. Jos olet saunaihmisiä, niin tämä kannattaa ehdottomasti kokeilla. Vaikka täällä on vain 25m rata, on tämä silti ykkösvalintani uimahalliksi. Radoilla uidaan, ei juoruta, venkslata tai muutenkaan aiheuteta kalabaliikkia. Lastenallas on suhteellisen pieni, joten hallissa on rauhallista (sori mutsit). Apuvälineitä harjoitteluun sekä vesijuoksuvöitä voi lainata ilmaiseksi, kunhan palauttaa ne paikoilleen. Täältä saa myös kahviosta aivan mielettömän hyvät välipalat treenin päätteeksi. 

Lisätietoja urheiluhallista löydät täältä

Kun soivat kiukaan mustat urut, unohtuvat arjen surut.

Siitä vielä sitten vähän soundtrackia lukemisen taustalle. Ja terveisiä vaan Kotkaan vaarille, joka oli juurikin laulussa mainittuja Enso-Gutzeitin miehiä.