Punaisen Tuvan Viinitila
Mulla alko viime viikon perjantaina kesäloma osa II, ja suuntasinkin heti meidän möksälle Alajärvelle, jossa tädin synttäreiden lisäks tuli nautittua ihan vaan perinteisestä mökkimeiningistä; uimisesta, saunomisesta, grillailusta, pihapeleistä jne. Kesäloman osa I (pidän kesäloman kahdessa pätkässä) sateinen ja kylmä sää on vain surkea ja säälittävä muisto, sillä nyt on aurinkoa ja lämpöä piisannut. Onneks!
Alajrävellä sijaitsee myös Punaisen Tuvan Viinitila, jossa mun on pitänyt jo monta kertaa käydä. Viime viikon sunnuntaina sain sen verran aikaseksi, että tuolla tuli vihdoin ja viimein pyörähdettyä. Kyseessä on siis pieni viinitila, joka toimii myös tilausravintolana. Tuo on Suomen ensimmäisiä viinitiloja, ja ollut toiminnassa jo 20 vuotta. Viinivalikoima ei oo mikään suurensuuri, ja paikka kertookin panostavansa laajan valikoiman sijaan tuotteiden korkeaan laatuun. Tän vuoksi uutustuotteitakaan ei ilmaannu markkinoille jatkuvasti, vaan tuotekehittelyssä pääpaino on ollut jo olemassa olevien tuotteiden laadun parantamisessa. (Huh, tuohan oli kuin suoraan oppikirjasta.)
Paikassa valmistetaan myös likööriä, mutta Suomen lainsäädäntö kieltää niiden myynnin suoraan tilalta (taas yksi lakipykälä, jonka olemassaolon järkevyydestä voidaan olla montaa mieltä…). Noh, onneks on aina Alko, josta kyseistä tavaraa saa ostettua ihan laillisesti!
Oon AMK-aikoina käynyt pari viinikurssia, joten teoriassa mun kai pitäisi tietää viineistä jotakin. Käytännössä tietämys rajoittuu kuitenkin siihen, että osaan sanoa onko jokin viini mielestäni hyvää vai pahaa vrt. voiko sitä juoda kokonaisen pullollisen vai ei. :D
Helsingin Sanomat valitsi heinäkuussa Punaisen Tuvan Viinitilan Kohina-viinin viikon viiniksi, joten pitihän sellainen puteli tuolta mukaan napata. Kyseisessä viinissä on vesi korvattu koivunmahlalla, tai näin ainakin muistelisin myyjän kertoneen. Testiin lähti myös Punaisen Tuvan mansikkaroseeviini, jota on saatavilla vain tilan omasta myymälästä. Tuota Kohinaa myyjä suositteli juustojen kanssa, joten saan tästä hyvän tekosyyn järjestää pian sellasenkin iltaman!
Vaikka en koskaan oo ollut mikään viini-hifistelijä enkä osaa suoltaa suustani mitään hienoa viinijargonia, (esimerkiks onko jokin viini ”kevyen nahkainen” tai ”viipyilevän paahteinen”) niin oppia ikä kaikki – oli tuolla silti mukava poiketa! :)