Ristorante Gastone

Viikonloppu meni taas hujauksessa töissä ollessa, ja myös mun vanhemmat lensivät täällä käymään. Perjantaina otettiinkin meillä Antin kanssa pitkästä aikaan sellanen kunnon pitsanpaistelusessio. Chez Mariuksesta aikoinaan hommattu pizzakivi on kyllä ollut hyvä ostos – tykätään molemmat todella ohuesta ja rapeasta pohjasta, ja tuolla + Denniksen pizzapohjan reseptillä lopputulos on kyllä aina onnistunu! 🙂 Ollaan testailtu vaikka mitä erikoisia täyteyhdistelmiä, mutta mun suosikiks alkaa pikkuhiljaa muodostua jokirapu-ilmakuivattukinkku-mozzarella-rucola- yhdistelmä. Olin edellisenä päivänä väsänny tiramisun, joten aika Italia-painotteisella linjalla meni tuo ilta. Olikin kivaa vaan istuskella yhdessä ja ottaa pari lasillista punaviiniä – pitkän välimatkan vuoksi tällaset yhteiset viikonloppuhetket ovat ihan liian harvinaisia.

Sama Italia-teema jatku myös sunnuntaina, kun oltiin varattu porukoiden 35-vuotishääpäivän (♥) kunniaks illaksi Gastonesta pöytä. Tuo ravintola onkin keikkunu käyntilistalla jo hetken aikaa, joten vihdoin ja viimein tuli sekin testattua. Päädyin menuun johon kuulu alkuruoks hiillostettua lohta (päällä fenkoli-katkarapusalaattia ja appelsiini-chilikastiketta), väliruoaks rigati-luomutuorepastaa kukkakaalilla, tryffeliherkkusienikastikkeella ja parmesaanilla, pääruoaks pitkään haudutettua vasikanposkea, paistettua retikkaa ja sambucakastiketta ja jälkkäriks inkivääripannacottaa rosmariinipäärynöillä. Alkuruoka ja väliruoan pasta olivat todella hyviä, en oo varmaan koskaan maistanu missään yhtä herkullista pastaa! Myös jälkiruoka oli kivan raikas (vaikka valinta alko vähän siinä vaiheessa kaduttaa, kun pöydän päästä toisen menun ”kolmen suklaan yllätykseen” päätyneille ylistyksille ei meinannu millään tulla loppua…).

alkuruoan lohi.png

Pakko kuitenkin myöntää, että menun pääruoka oli vähän pettymys. Verrattuna tohon kuvassakin näkyvään alkuruoan loheen ja väliruoan pastaan, pääruoan annos oli visuaalisesti melko valju (tärkeetä tällaselle joka aina ensin syö kaiken silmillään 😀), ja lisukkeena paistettu retikka ei oikein uponnut meikäläiseen (tai ei oikeastaan koko pöytäseurueeseemme). Noh, makuasioita. Liha oli kuitenkin ihanan mureaa, joten siinä ei ollut mitään valittamista!

Paikkana tuo Gastone on kyllä kivan tunnelmallinen, eli ihan varmasti raahaan Antin tuonne vielä joku ilta treffeille. Taidan seuraavalla kerralla kokonaisen menun sijasta testata listalta jonkun pastan – kaikki ne kuulostaa ihan sairaan hyviltä! 🙂 

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *