Tinderöimällä voittoon?
Kuten Louise jo vihjailikin, aikamme on kulunut pitkälti tinderöidessä. Nyt jos joku sinkku siellä ruudun toisella puolen ei ole vielä löytänyt Tinderin ihmeelliseen maailmaan, niin kipinkapin applikaatiota lataamaan. Kyseessä on palvelu, jossa näkee käyttäjistä kätevästi etunimen, iän, pari kuvaa, yhteiset fb-kaverit ja kiinnostuksen kohteet. Nähdessäsi tyypin päätät kiinnostaisiko vai ei ja sen mukaan annat sydämiä tai et anna. Jos kyseinen hemmo on myös kiinnostunut, teistä tulee match ja voitte chattailla. Tai olla chattailematta. Mahdollisuudet ovat, kuten näette, rajattomat.
Ensi alkuun vähän jännitti ja jokainen pyyhkäisy aiheutti sydämentykytystä. Mitä jos tämä on se mun elämien mies ja se menee nyt ohi? Apua, en tarkoittanut laittaa tolle mitään tykkäyksiä. Ehdottomasti joo. Ai, eiks heti tullutkaan osumaa, miksei se tykkää musta? Homma on myös suhteellisen koukuttavaa ja pian huomasin jo tarkkailevani bussipysäkillä ihmisiä tindersilmällä. Vasen, vasen, ehdottomasti oikea, todellakin vasen. Louise on vielä koukutuksen tiellä ja sen vuoksi kiireinen, joten mun vastuullani on kertoa käyttökokemuksia. Kahden viikon käytöllä voin, hiukka nolostuneena, kertoa pelanneeni oman aluerajaukseni hetkellisesti loppuun ja nyt on aika nähdä, mitä siitä jäi käteen.
Ensinnäkin. Tinder toimii loistavana itsetunnonkohottajana. Jokainen match tuo hymyn huulille (paitsi vahingot, uups!), vaikkei niille tekisikään mitään. Keskustelun avaaminen onkin sitten astetta jännittävämpää, mutta saattaa myös tuottaa tuloksia. Itse olin eilen ensimmäisillä tindertreffeilläni, joille toivon kovasti jatkoa. Olemme jo siirtyneet Tinderistä Whatsappiin, joten ehkä siitä on toivoa. (Oon näistä kyllä aika superinnoissani, toivottavasti pääsen kertomaan jatkossa lisää!!).
Mikäänhän ei kuitenkaan ole täysin ongelmatonta. Olen jo saanut myös ensimmäisen tinderstalkkerini, joka sinnikkäästi kyselee kuulumisiani ja lähettelee terveisiä ties mistä. Vielä ei ole ollut sydäntä estää kyseistä heppua, mutta siihen saatetaan tulla, mikäli viestejä vielä satelee. Ja tietty, se oli vahinko-oikea, kuinkas muutenkaan.
Toisekseen. Kaikkien niiden kiinnostavien ja söpöjen tyyppien sekaan mahtuu todellisia kummallisuuksia. Vai mitä mieltä olette miehestä, joka ampuu kuollutta kalaa aseella ysärituulitakki päällä kauniissa kesämaisemassa. Tai toisesta, jolla on kuvana ihanat kissan- ja koiranpennut ja allaolevana tekstinä aina paljon puhutteleva ”fuck…”. Muita löytöjä ovat mies, joka kertoo laskevansa aina huoneessa olevat paskiaiset ja olevansa itsekin paska jätkä, ja mies, joka esittelee vain ja ainoastaan keskikroppansa ja toteaa, että rakkauteen kuuluu luottamus. Ehdottomiin lemppareihini lukeutuu myös Ruotsin puolella tavattu herrasmies, jolla oli kuvana vain nuuska huulessa. Vannon, tarkoitukseni oli painaa teille kaikille sydäntä, mutta vahingossa viuhtaisin vasemmalle. My bad.
Suunniteltiin jo Louisen kanssa pistävämme pystyyn feissarimokien kaltaisen tindermoka -sivuston juhlistaaksemme näitä kaikkia hienouksia. Olisi pitänyt arvata, että se oli jo tehty. Jenkit, ootte niin edelläkävijöitä.
Kuva täältä.
Kolmanneksi. Se on maailman helpointa ja stressivapainta. (Paitsi jos rupeaa miettimään liian pitkälle, mihin ollaan toisinaan Louisen kanssa sorruttu…) Tinderöidä voi missä vaan ja millon vaan. Siellä Ruotsin Tinderissä oli ihan erilaisia tyyppejä ja voin vaan kuvitella, millaista tarjontaa olisi esim. Lontoossa. Oon kuullut, että jengi käyttää sitä myös baariseuran etsimiseen. Baarissa vaan yksi kilometri säteeksi ja liket kaikille, ketkä sattuu eteen. Kuulemma varma lohkeaminen, jos lähettää vaan hymiön viestinä. Tätä voi omalla vastuulla testata pilkun aikaan, jos kalaonni ei ole muuten osunut kohdalle.
Mitens te? Ootteko jo tinderöinny? Kaipaisin myös kovasti neuvoja siihen, miten tindersuhteessa oikeaoppisesti edetään. Dear Eki, mitä teen? Tee Epätietoinen_tytsy