Vihdoin ja viimein…

Olen junnannut blogin aloittamisen kanssa turhan kauan. Enkä oikein enää tiedä että miksi. En aina ymmärrä itseäni. Joka päivä tulee todella monta aihetta mistä voisi kirjoittaa. Nyt sitten superväsyneenä, keskiviikkoiltana, kun pitäisi tehdä koulujuttuja, juutuin tänne muokkaamaan ja kirjoittelemaan. 

Toivon että blogin kirjoittaminen toimii terapeuttina omille ajatuksille. Ennen kirjoittelin niitä paperille, mutta ehkä tämä olisi se parempi keino. Aion tulla kirjoittelemaan juttuja ihan laidasta laitaan. Välillä voi tulla ruokajuttuja ja välillä ihan vaan fiiliksiä yleisesti, vahvoja ajatuksia omaavana kirjoittelen varmasti polttavista aiheista.  Oman mielen muokkaaminen on myös isona tapetilla tällä hetkellä.

Rakastan talvea siinä missä kesääkin. Mutta on aivan superihanaa kun on kunnon talvi, koska silloin pääsee tekemään kaikkein rakkainta harrastusta eli laskettelua. Se on laji, jossa haluan kehittyä mahdollisimman hyväksi ja johon upotan kaikki pienet roponi. Olen lasketellut pienestä tytöstä saakka enemmän ja vähemmän. Riippui aina rahatilanteesta ja siitä jaksoiko kukaan viedä minua lähimpään rinteeseen. Tästä aiheesta tulee takuuvarmasti postauksia. Löytyykö täältä talvea rakastavia vai onko kaikki pelkästään kesäihmisiä?

Lyhyt ja ytimekäs oli ensiteksti. Olkoon seuraava pidempi ja parempi. Tekemällä oppii, eikös niin?

xxx 

T