Äitiyspakkaus

Pari kuukautta ennen pikkuisemme laskettua aikaa, kannoin postista kotiin äitiyspaketin. Ihan mieletöntä, että tällainen paketti jaetaan lapsiperheille. Pakettihan sisältää vaikka mitä vaatteita, petivaatteita ja tarvikkeita. Laatikossahan on jokin suomalaisen yhteiskunnan symbolinen arvo.

Paketti on suunniteltu niin, että se toimii vauvan sänkynä ensimmäiset elinkuukaudet. Itsekin olen yli kolmekymmentä vuotta sitten nukkunut äitiyspakkauksen laatikossa. Toki kaikki Stokken trendikkäät kehdot olisivat myös kivoja ja kauniita ja Pinterestin ihanat vauvojen huoneen sängyt näyttävät niin houkuttelevilta, mutta loppujen lopuksi rakkaus ei piile siinä sängyn muotoilussa, vaan ihan muissa asioissa.

Vauva nukkuu kehdossa, kopassa ja muussa vauvansängyssä siihen asti, että alkaa kääntyillä ja liikkua niin, että ei enää pysy turvallisesti sängyssään, joten aluksi ajattelin käyttää tätä kaunista laatikkoa vauvan ensisänkynä, mutta anopiltani löytyi kaunis 80-luvun alulla miehelleni ostettu koppa, jonka otamme käyttöön. Sen jälkeen sitten katsotaan tuleeko meille Stokke Sleepi vai mikä kiva pinnasänky.

Kun pyysin vanhempiani etsimään vanhoja vauvanvaatteita ja -tarvikkeita mitä he ovat säästäneet kahdeksankymmentä luvulta, vastaan tuli reilu kolmekymmentä vuotta vanhat äitiyspakkauksissa tulleet makuupussit. Olipa hauska nähdä veljeni ja minun makuupussit, kummatkin aika pastellissävyisiä, mutta niissä on jotain niin retron kaunista, että ajattelin ottaa kummatkin käyttöön vauvan synnyttyä. Hauska nähdä miten samat asiat löytyy pakkauksessa vuodesta toiseen.

Ensimmäinen äitiyspakkaus jaettiin jo vuonna 1938. Suomalainen keksintö, joka tuli äitiysavustuslain mukana. Silloin elettiin aikoja, jolloin suomalaisia piti saada syntymään ja säilymään hengissä aiempaa enemmän. Aluksi pakkauksen saivat vähäosaiset perheet, mutta vuonna 1949 päätettiin jakaa äitiyspakkaus kaikille synnyttäville äideille.

Ulkomaillekin voi tilata äitiyspakkauksen, vaikka ei olisi suomen kansalainen. Tällöin paketista pitää maksaa 240€.

Tässä ovat omat lempparini tämän vuoden äitiyspaketista:

  

Mitkä on teidän lempparit äitiyspakkauksesta?

Perhe Ystävät ja perhe Raskaus ja synnytys Vanhemmuus

Rakkauden kapitalisoituminen

Eva Illous. Kuva: David Bornscheuer.

Olen lähiaikoina tutustunut marokkolaisen sosiologin Eva Illouzin ajatuksiin. Hän on tutkinut tunteita ja kulttuuria sekä kapitalismin vaikutusta näihin.

Kirjassa Why Love Hurts, Eva Illouz tutkii nykyajan romanttista kokemusta ja rakennetta ja niiden ymmärtämistä tunteiden ja ihmissuhteiden kautta. Asiantuntijat uskovat, että rakkaus ei ole koskaan aiheuttanut niin akuuttia kärsimystä kuin nykypäivänä. Syyt tähän ovat Hollywoodin, kapitalismin ja internetin, jotka kaikki ovat järisyttäneet rakkauden merkitystä. Illouzin mukaan kapitalismi on muokannut suhdettamme rakkauteen. Internet-trendien lisääntyvä valinta on rohkaissut ihmisiä toimimaan ”ostajina”, vaatimaan, vertailemaan vaihtoehtoja, yrittämään jatkuvasti parempaa kauppaa. Ihmisistä on tullut sitoutumiskammoisia, koska kapitalismi on rohkaissut meitä olemaan itsenäisiä ja itsekeskeisiä.

Ymmärrän hyvin Illouzin ajatuksia, kun muistelen Tinderiä – siinä swaipataan ihmisiä oikealle tai vasemmalle muutaman kuvan ja mahdollisesti myös muutaman sanan perusteella kuin kauppatavaraa. Kokijana, kyllähän se hauskaakin oli, kun pääsi juttelemaan ja sopimaan treffit kivannäköisen miehen kanssa. En kuitenkaan koskaan tavannut Tinderin kautta ketään varteenotettavaa kumppaniehdokasta, vaikka muutaman ystävän sieltä sainkin.

Monesti osoitetaan sormella feminismiä romanttisten ja seksuaalisten suhteiden romahtamisesta, mutta Illouzin mukaan olemme unohtaneet keskittyä kapitalismin tuomiin muutoksiin. Hän nostaa esiin kapitalismin vaikutusta perheeseen, ”naiset lykkäävät raskautta, koska he haluavat kehittää kapitalististen organisaatioiden tarjoamaa uraa ja kun heistä tulee äitejä, suurin osa naisista jatkaa työskentelyä, koska työstä on tullut osa itsensä toteutumista ja koska kotitalousmenot vaativat nyt kaksinkertaista tulosta.”

”Toinen suuri muutos on, että lähentyvät sukupuoliroolit tekevät avioliitosta yhä merkityksettömän. Kuka tarvitsee kumppanin, jos he eivät tuo liitolle täydentäviä taitoja tai vastuuta?” Illouz sanoo, että lapsia haluavat naiset ovat entistä heikommassa asemassa. Aikoinaan avioiduttiin enimmäkseen taloudellisista ja sosiaalisen luokan syistä. Rakkaus ja velvollisuus olivat kietoutuneet toisiinsa ja epävarmuus ei ollut mukana kuvassa. Toki naiset olivat silloin taloudellisesti riippuvaisia miehistä.

Romanttisesta suhteesta on tullut keskeisempi sekä miehille että naisille ja on suuri sosiaalisen arvon lähde. Miehet ja naiset tarvitsevat ehdottomasti toisiaan vähemmän, nyt kun heidän roolinsa yhtyvät ja koska intohimo on lyhytkestoista, tämä johtaa malliin, jossa on toistuvia avioeroja ja uusia avioliittoja. Toisaalta seksuaalinen vetovoima on nykyaikana entistä tärkeämpi asia kumppanin valinnassa.

Eva Illouzin mukaan meillä on liian paljon valinnanvaraa – ja liian monta sitoutumiskammoista miestä. Hänen mielestänsä monimutkainen vaihtoehtovalikko ei välttämättä ole vapautta. Nykyaikana ihmiset menevät naimisiin halusta toteuttaa sisäinen itsemme ja olla validoituneita, mutta pitävät mieluummin kaikki vaihtoehtonsa aina auki, myös naimisiin mennessä.

Illouzin mielestä tilanne on niin vakava, että meidän pitäisi miettiä vakavasti sitä, mikä voisi korvata avioliiton lasten kasvatusmenetelmänä.

Rakkaus ja psykologinen terveys ovat kummatkin linkittyneitä modernin ihmisen onnellisuuden utopiaan, mutta miksi rakkaus on niin keskeistä onnellisuudellemme ja identiteetillemme?

Suhteet Rakkaus Syvällistä Tasa-arvo