Remember the lessons of the past, imagine the possibilities of the future. And attend to the present, the only part of time that doesn’t require the use of memory.

– Sarah  Manguson, Ongoingness: The End of a Diary

Olen aina kirjoittanut. Siitä asti, kun lapsena opin kirjoittamaan olen pitänyt päiväkirjaa, johon kirjoitan ajatuksiani usein iltaisin. Päiväkirjoja onkin kertynyt melko moinen määrä ja varsinkin teiniajan päiväkirjat on osittain tuhrittu tietyistä kohdista, jottei kukaan vahingossakaan pääse lukemaan niitä. Tiedättehän, ne nolot kohdat, jotka näin vanhempana olisi hauska lukea kieli poskella.

Päiväkirjan kirjoittaminen on jotenkin terapeuttista ja meditatiivista. Monesti jos en ole johonkin asiaan tyytyväinen, minun on helpointa aloittaa asioiden käsittely päiväkirjan kautta ja usein olo onkin sen jälkeen paljon kevyempi. Yleensä kirjoitan kokemuksistani, tapahtumista, ajatuksistani ja toiveistani. Omia mietteitä. Päiväkirjojen avulla huomaan myös sen, miten ajatukseni ja tunteeni muuttuvat kirjoittaessani niitä ylös. Jonkun asian ylös kirjaaminen vapauttaa jollain tasolla ’tilaa’ päässä, jotta uusille asioille jää enemmän ajatusta ja mieli lepää. Samalla päiväkirja on turvallinen paikka vapauttaa omia tunteita vapautuneesti. Päiväkirjan kirjoittaminen keskittyy prosessiin ja sen takia minusta niin mielenkiintoinen tapa kirjoittaa. Sen avulla voi nähdä omia ajatus-, tunne ja toimintamalleja, joita voi myöhemmin peilata. Tekstiä kirjoittaessani, en välitä yhtään oikeinkirjoituksesta, vaan pikemminkin saatan jopa vaihtaa yhtäkkiä kirjoitus kieltäni, jos se tuntuu luontevalta. Ehkä isoin syy miksi kirjoitan päiväkirjaa, on se fiilis, kun keskustelisi itsensä kanssa ja ymmärtää paremmin sekä oma monimutkainen olemassaoloni että maailmaa ympärilläni.

Päiväkirjat jakavat elämääni ajanjaksoihin: lapsuusajan päiväkirjat ovat täynnä mielikuvitusmaailmaani, teiniaikoina taas keskityin enemmän konkreettisiin tapahtumiin ja niiden ylös kirjaamiseen ja aikuisiällä kirjoitukseni koostuvat enemmän ajatuksistani. Nykyään aloitan jokaisen päiväkirjan kirjaamalla ajatuksiani ja toiveitani tulevasta – noin puolenvuoden tai vuoden sisään sijoittuvista toiveista. Päiväkirjan viimeisillä sivuilla palaan ensimmäisille sivuille, ja pohdin ja heijastan toiveitani nykyhetkeen. Tämä sulkee niin sanotusti ympyrän päiväkirjaan, jonka jälkeen jatkan samalla tavalla taas uuden päiväkirjan kanssa. Tämä itsereflektio jotenkin auttaa minua suuntaamaan ajatukseni ja energiani siihen suuntaan, mihin haluan mennä elämässäni.

I want to write, but more than that I want to bring out all kinds of thinking that lie buried deep in my heart.

– Anne Frank, Anne Frankin päiväkirja

To write a diary is to make a series of choices about what to omit, what to forget.

– Sarah  Manguson, Ongoingness: The End of a Diary

Inspiraationa on toiminut myös julkaistut päiväkirjat, kuten Anne Frankin päiväkirja, jonka luin lapsena, Virginia Woolfin päiväkirjat ja Sarah Mangusonin lyhyt runomainen tiivistelmä omista päiväkirjoittaan Ongoingness: The End of a Diary. Seuraavaksi vuorossa minulla on Sylvia Plath’n päiväkirjat vuosilta 1950-1962, joku Anais Ninin kuudestatoista julkaistusta päiväkirjasta ja Anne Truitt’n Daybook.

Luen tällä hetkellä Write Yourself –nimistä kirjaa, jossa sanotaan, että jopa kymmenen minuuttia päivässä kirjoittamista voi olla hyvin merkityksellistä terapeuttisessa mielessä. Siinä oppii ymmärtämään paremmin itseään sekä käsittelemään omia tunteitaan sekä elämän muutoksia. Kirjoittaminen nimittäin tarjoaa yksinkertaisen, hiljaisen, henkilökohtaisen ja fokusoidun muodon itsereflektoinnille. Samaa kirjasarjaa löytyy myös Therapeutic Journal Writing –niminen kirja, joka myös olisi mielenkiintoista lukea.

Language as pure experience, pure memory. I too wanted to achieve that impossible effect.

– Sarah  Manguson, Ongoingness: The End of a Diary

Vinkit päiväkirjan kirjoittamiseen

• Varaa itsellesi paikka, jossa voit kirjoittaa rauhassa.
• Kirjoita päiväkirjaa joka ilta (tai aamu) 10 minuuttia, kirjoita rehellisesti vain itsellesi.
• Kirjoita tajunnanvirrassa, älä keskity kielioppiin.
• Päiväkirjaa kirjoittaessasi, keskity myös asioiden yksityiskohtiin: kirjoittaessasi kiinnitä huomiota myös paikkaan, aikaan, omiin tunteisiin ja tarkkailuihin.
• Jos kirjoitat iltaisin päiväkirjaa, lopeta teksti listaan seuraavan päivän muistettavista asioista, näin sinun ei tarvitse ajatella näitä tehtäviä kuin vasta aamulla.
• Kirjoita säännöllisesti – tämä auttaa pääsemään paremmin sisälle asioihin. Jopa ihan parikin minuuttia päivässä riittää, jos muuten ei aikaa tahdo löytyä.
• Itse käytän tätä hauskaa ja leikkisää kalenteria pohjana kysymyksille, kun aloitan uutta päiväkirjaa.
• Elämä on yhtä prosessia, samoin päiväkirjasi!

Kirjoitatteko te päiväkirjaa ja onko teillä siihen jokin rutiini olemassa?