Raskauden myötä kiinnostuin lukemaan enemmän hormonitoiminnasta. En ollut aikaisemmin ajatellut hormoneita erityisen kiinnostavina, mutta raskauden aikana aloin huomata miten olemiseni saattoi muuttua itkuisesta hyvinkin energiseksi ja iloiseksi vaikka ympärilläni kaikki tuntui pysyvän melko tasaisena.

Juttelimme aiheesta jonkun aikaa sitten ystäväni kanssa, joka oli ottanut hieman enemmänkin selvää hormoneista yrittäessään selvittää omaa kehollista toimintaansa. Innostuin sitten itsekin tarkkaileman omaa kehoani sekä selvittämään lisää hormonien toiminnasta.

Hormonit ovat umpirauhasista erittyviä kemiallisia viestiaineita, jotka ovat osa umpieritysjärjestelmää. Järjestelmään kuuluu erilaisia rauhasia, kuten kilpirauhanen, sekä tiettyjen elinten, kuten munasarjojen ja sydämen sisältämiä rauhasia. Nämä rauhaset ja kudokset erittävät hormoneja, jotka ohjaavat ja koordinoivat kehon toimintoja liikkuen veren mukana. Hormonien avulla elimistö säätelee lähes kaikkea toimintaansa, kuten sukupuolista kehitystä, verenpainetta, ruuansulatusta, suola- ja vesitasapainoa, kasvua sekä aineenvaihdunnan tasoa. Niiden tehtävänä on säätää energiatasoamme, lihasvoimaamme ja luustomme lujuutta sekä rasvan varastoitumista kehoon. Ne saavat meidät nukahtamaan illalla ja heräämään aamulla, ne pitävät ihomme kimmoisana, vaikuttavat kehonmuotoihimme, mielialoihimme, muistiimme ja sydämemme terveyteen. Eli hormonit ovat melko kokonaisvaltainen osa-alue kehossamme. Sen takia olisikin mielenkiintoista päästä testaamaan omia hormonitasoja ja mitä ne kertovat omasta elimistöstä, ihan siis mielenkiinnosta.

Nyt raskausaikana minua kiinnostaa eniten naisten tärkeimmät hormonit, jotka ovat estrogeeni ja progesteroni, eli keltarauhashormoni. Näitä hormoneita ei esiinnykään ollenkaan miehillä, sillä ne ovat keskittyneet lähinnä naisen kuukautiskiertoon ja raskauden ylläpitoon, eli näiden hormonien ansiosta meillä on kuukautiset. Niin kutsuttua mieshormonia, testosteronia, taas esiintyy sekä miehillä että naisilla ja se toimii seksuaalisuuteen vaikuttavana hormonina.

Kuukautiskierron alku on naisen parasta aikaa, energiatasot ja estrogeeni nousee ovulaatiota kohden, jolloin olemme kaikkein parhaimmillamme. Kun munasolu sitten irtoaa, keltarauhashormoni alkaa erittymään ja estrogeenitaso laskee, mikä taas laskee energiatasojamme tasaisesti kuukautisia lähestyessä. Yksi kolmasosaa naisista kärsii PMS oireista, eli kuukautisia edeltävistä oireista. Lääkäri Emilia Vuorisalmi puhuu DocEmilia podcastinsa hormonijaksossa PMS oireista mysteerinä. Tarkkaa syytä oireille ei ole tieteellisesti saatu selvitettyä, mutta hän ehdottaa oireiden olevan vaikutusta laskeneesta estrogeenitasosta, progesteronin noususta tai aivojen serotoniinin vaikutuksesta.

Iän myötä olen alkanut huomata kuinka alkoholilla ja läpi yön bailauksilla on ollut suuri vaikutus siihen, tuleeko minulle PMS oireita ennen kuukautisia. Tästä oppineena olen pyrkinyt välttämään liiallista bailausta kuukautiskierron loppuvaiheessa, jotta säästyisin raskaimmilta mielialan tyssäämisiltä. Sen sijaan liikunta, meditaatio ja ravinto auttavat lieventämään PMS oireitani.

Estrogeeniä kutsutaan naishormoniksi, sillä miehillä sitä ei esiinny ollenkaan. Se säätelee kuukautiskiertoa yhdessä progesteronin kanssa. Estrogeeni erittyy munasarjoista, joka siten kasvattaa kohdun limakalvoa vastaanottamaan raskaus. Progesteroni taas erittyy, kun munasolu irtoaa ja stabiloi kohdun limakalvon. Raskausaikana progesteronia muodostuu myös istukassa ja sen tehtävänä on ylläpitää raskautta. Progesteroni vaikuttaa kehoon vilkastuttamalla aineenvaihduntaa, laskemalla insuliinitasoa sekä tehostamalla kilpirauhashormonin toimintaa. Progesteroni toimii myös aivohormonina nostamalla ”onnellisuushormonien” dopamiinin ja serotoniinin tasoja. Terveellinen progesteronitaso helpottaa unettomuutta, lievittää stressi- ja masennusoireita ja tehostaa kehon nesteaineenvaihduntaa. Alhainen progesteronitaso voi aiheuttaa ahdistuneisuutta, aggressiivisuutta, huonounisuutta, painonnousua, turvotusta ja nesteen kertymistä elimistöön.

Hormonitasot eivät pysy tasaisina, vaan pikemminkin vaihtelevat päivittäin. Sukupuolihormonit, estrogeeni ja testosteroni, erittyvät lyhyinä ryöppyinä, jotka esiintyvät vaihdellen joko tunneittain tai jopa minuutin välein. Hormonieritys vaihtelee myös vuorokaudenajan ja kuukautiskierron mukaan, joten pitää ottaa enemmän selvää, milloin on kannattavinta käydä testauttamassa omat hormonitasot. Ja lopulta pitää myös muistaa, että jokainen keho toimii yksilöllisesti.

Onko teistä kukaan käynyt testaamassa omia hormonitasojaan? Olisi mielenkiintoista kuulla niistä.

Lähteet:
DocEmilia
Leah Hardy, Susie Rogers ja Daniel Sister: Naisen hyvinvointiopas Hormonitohtori, 2015.