Miksi, oi miksi olen niin tohelo enkä katso eteeni! Kävelin eilen ajatuksissani päin tolppaa ja vaikka taju ei lähtenytkään (läheltä piti), on otsassa nyt mustelma ja kuhmu, ja silmälasitkin menivät palasiksi.

Ei auttanut muu kuin käyttää lauantaiaamupäivä uusien lasien ostoon. Kohtuullisen kivat löytyivät nopeasti Ray-Banilta ja ehkä se olikin jo aika vaihtaa uudempiin. Nyt vaan jos pystyisin olemaan hetken törmäilemättä esineisiin, ei pitäisi olla edes näkökyvyssä vikaa…