Vegaanifoobikon oireyhtymä
Kun vegaanipitoiset ruuat muuttavat perheenjäsenen tai kaveriporukan elämää, saatetaan antaa tahallaan väärää kuvaa milloin pupunruuan syömisestä kuin protestoijan elämäntavasta. Tiukalta kasvissyöjältä kysytään usein, onko tämä joku villitys, ja usein (muttei aina) tulee vastaan jonkinmoinen saarna ihmiseltä, joka tekeytyy terveysterapeutiksi ja saattaa sanoa: ”mistä saat proteiinia, rautaa, D-vitamiineja, B-vitamiineja, aminohappoja ja rasvaa”. Voihan aina lypsätä manteleista maitoa ja syödä palkokasveja, siemeniä, pähkinöitä, hirssiä sekä kvinoaa proteiinin lähteinä. Vastaus menee kuin kuuroille korville ja haukutaan syömishäiriöiseksi tai pahimmassa tapauksessa muuksi mielenterveyden häiriöksi. Itse jouduin mielenterveysosastolle siksi koska söin kasviksia ja se ”huoletti” pomoa ja lääkäreitä. Jouduin valitsemaan ravitsemusterapeutin vastaanotolla lääkäreiden mieliksi kalaa, kananmunaa, lammasta ja siipikarjanlihaa. Tulin siitä piruja seinille maalaamisesta niin vihaiseksi. Nykyään en mainitse kasvissyöntiä erikseen tai välitä muiden saarnailusta, kun tiedän miten siinä käy. Eikö se ole pääasia että syö edes jotain? Ei kaikkien tarvitse näyttää samalta tai syödä samaa ruokaa. Kasvissyönti ei ole mielisairaus. Jos se olisi mielenterveyshäiriö, ei olisi tarjolla edes salaattia ravintoloissa, ja terveysalan ammattilaiset eivät suosittelisi kasviksia edes syötäväksi.
Mutta jos oikeasti pelkää täysvegetaristeja tai vegaaneja, voi julistaa potevansa vegaanifoobikon oireyhtymästä. Ja ei huolta, näille foobikoiden siedätyshoidoksi riittää se että vegetaristit eivät
kiinnitä huomiota heidän mielipiteisiinsä ollenkaan. Ja jos tämä oireyhtymä on edennyt krooniseksi, ituhipit voivat huoletta olla reagoimatta mitenkään sillä heidän mustavalkoinen elämänkatsomustieto on noussut päähän. Ja se voi kestää jonkin aikaa tai ikuisuuden, että vegetaristi-elintasopakolaiset voivat elää rauhassa ja saada lisää ihmisoikeuksia.
Ja koska olemme muukalaisia vegaanifoobikoille, saatamme tarvita oman vessan, koska vastaan voi tulla puuma, näätä, lihan- ja kalanleikkaaja, Munamies, turkistarhaaja, kermapeppu, kalastaja tai meijeristi. Vaikka ulkohuussi, laidunmaat, pellot ja metsät ovat kasvissyöjille sopivat paikat vegaanifoobikkojen mielestä, ollaan usein sitä mieltä, että kaupunki- ja muilla julkisilla alueilla (kuten esimerkiksi ravintoloissa) ei voida tyhjentää ruuansulatussysteemiä keskelle katua, pöytää, terassia ynnä muualla julkisella asiointipaikalla. Joten vegetaristit voivat tällä hetkellä asioida rauhassa, vaikka rauhaa näiden kulttuurien välille ei ole luvattu.