Hyvää elämää käsittelevät kirjat ovat usein aika, no ärsyttäviä. Asenne ratkaisee, kuvittele unelmaelämäsi, hankkiudu eroon huonoista viboista ja sitä rataa. Jos nämä vinkit toimisivat oikeasti, kaikki eläisivät täydellistä elämää.

Pikaratkaisuista jää alkuinnostuksen jälkeen käteen vain pettymys: en pystynyt tähänkään. Lujasti lempeä vastaa juuri tähän tarpeeseen ja tarjoaa pitkän aikavälin ohjeita pikalaastareiden tilalle.

Itse tein lukiessa kirjaan runsaasti yliviivauksia ja taittelin nyökytellen sivujen kulmia myöhempää palaamista varten. Innostuin erityisesti kahdesta aihepiiristä: leimoittelusta ja menestyjistä.

Leimoittelulla tarkoitetaan sitä, miten ihminen määrittelee itsensä ja muut: käsitänkö itseni ainaiseksi parisuhteissa epäonnistujaksi ja kaikki eksäni tunteettomiksi kusipäiksi? Vai olisiko sittenkin kyse toimintavoista: teen itse toistuvasti samat virheet parisuhteissa ja eksäni toimivat taas kusipäisesti omista syistään. Leimoittelu avasi ainakin omia silmiä metrimitalla ja lisäsi omaan ajatteluun aimo annoksen armollisuutta.

Menestysosiossa taas todetaan tiivistetysti, ettei ihminen ole kone, eikä sellaiseksi tule pyrkiäkään. Kovat arvot ja ehdottomuus voivat tuoda menestystä työelämässä, mutta usein nämä uraohjukset katuvat myöhemmin elämätöntä siviilielämäänsä.

”Kovaksi keittynyt saattaa kestää, pysyä pystyssä järjettömissä tuulissa ja nostaa nokkansa kolhuille, mutta taipumaan, joustamaan ja armahtamaan se ei kykene. Mitä tiukemmat säännöt ja ehdottomammat keinot ovat mielen sisällä, sitä kovemmaksi sen luonto kasvaa. Ei tunnu missään! Kyllä minä pystyn! Ketään en tarvitse! Asenteesta se on kiinni! Mutta kovan loppu on katkeaminen, loppuun palaminen, rikki meneminen.”

Kirjan parasta antia on ehdottomasti sen suhtautumistapa ihmiselämään. Kaiken menestyspuheen ja you can do it, never give up -hypen keskellä on ihanaa lukea kirja, jossa ymmärretään ja hyväksytään ihmiselämän realiteetit. Ettei kukaan jaksa loputtomasti, jokainen tarvitsee sylin jossa levätä, kaikilla on vahvuuksiensa lisäksi myös heikkouksia, järjen lisäksi tunteet ja onnistumisten lisäksi pitkä rivi epäonnistumisia.

Että mitäpäs jos pyrkisi olemaan vain ihminen.

Mitä? Maaret Kallio – Lujasti lempeä (WSOY, 27,90 €). Kyllin hyvä elämä eli miten hyväksyä elämänsä epätäydellisyys. Tiivistettynä kirjan sanoma on, ettei superihmisiä olekaan, eikä sellaiseksi kannata pyrkiä. Sen sijaan kannattaa opetella pienin askelin elämään itsensä ja ympäristönsä kanssa mahdollisimman hyvää elämää.

Kenelle? Sinulle, jonka keho hylkii nykyistä menestyjäkulttuuria. Tai ehkä juuri sinulle, joka olet hurahtanut siihen täysin. Sinulle, joka kaipaat elämääsi 221 sivua inhimillisyyden esiinmarssia. Sinulle, joka kaipaat lohdullista ja ymmärtävää näkökulmaa ihmiselämän ongelmiin.

Miksi? Raikasta luettavaa kaiken menestyspuheen seassa. Koska sinäkin olet ihminen tai ainakin sinun pitäisi olla.