Ajattelin aloittaa tällaisen uuden juttusarjan nimeltä Mainostoimistotyöläisen haiku. Nimensä mukaisesti sen yksi ja ainokainen syntytarkoitus on lisätä volyymiä jo valmiiksi vaikuttavan massiiviseen prokrastinaatiokeinojeni kaanoniin. Aloitetaan, än-yy-tee NYT:  Luntakin sataa Finni leuassa, vittu Haluun nukkumaan  Olkaa hyvät. Jatkoa seuraa varmasti. Olihan se jo aikakin herättää tämä blogi henkiin. Mikä sen parempi ajankohta kuin kevään tukkoisin deadline-suma.     

  https://www.youtube.com/embed/t5CyuMDuEQY” width=”560″>  

Haluaisin kirjoittaa, mutta en osaa.  Kirjoittaa siitä, miltä tuntuu, kun se jalkapohjiin purkan lailla takertuva tahma ja ympärille savusumuna laskeutunut harmaa varjo, jota työuupumus oli, alkaa yhtäkkiä rakoilla.  Että on tunne siitä, että itsellä on aikaa toivoa tekemistä ja jos ei nyt ihan tarkoitusta elämälle – niin ainakin tarkoituksia, suuntia, jotain sellaista. Intoa, ehkä.    […]

Reinkarnaation jumalat, antakaa minun syntyä seuraavalla kerralla täksi mieheksi.

Kuva: Wikimedia Commons ”I cannot pretend I am without fear. But my predominant feeling is one of gratitude. I have loved and been loved; I have been given much and I have given something in return; I have read and traveled and thought and written. I have had an intercourse with the world, the special […]

Tiedätkö sen tunteen, joka alkaa noin kaksi päivää ennen varaamaasi kampaaja-aikaa? Yhtäkkiä tukka näyttääkin eloisalta. Just sopivan mittaiselta ja  omalta; melkeinpä täydelliseltä. Ne samat jouhet, jotka ovat viimeiset kaksi kuukautta roikkuneet päässä kuin kuolleet oljet pellon pohjalla, käyttäytyvätkin sattuman oikusta juuri niin kuin niiden pitää. Ja silloin alat kyseenalaistaa. Kannattaako sittenkään? Lopputuloksesta ei ole tietoa […]

Yli viiden vuoden takainen, verestävin sydämin aikanaan kuopattu ystävyys teki yllätyscomebackin elämääni eilen.  Siinä me jutustelimme mukavia, puhuimme rakkauselämästä ja urakiidosta, koitimme outsmartata toisemme brassailemalla mukatärkeistä saavutuksista mahdollisimman hienovaraisesti virkkeiden välissä vihjailemalla. Kepeästi, aivan kuin emme kumpikaan muistaisi.  Ilkeitä sanoja, mykkäkouluja, valehtelua. Manipulointia, vaatimuksia ja syyllistämistä. Sitä, miten hän tuhosi lempimekkoni pesussa pyytämättä koskaan anteeksi […]

  Lilyn kiinnostavuus hedelmällisen verkkokeskustelun alustana on räjähtänyt silmissäni ihan uusiin sfääreihin viimeisen viikon aikana. Moni tuntuu haluavan pureutua keskusteluissa paljon syvemmälle kuin sinne, mihin kauniisti aseteltujen leikkokukkien olemattomat juuret ulottuvat. Siksi haluankin kirjoittaa nyt siitä, mistä asioista minä välitän. Feminismistä. Sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Yhteiskunnallisesti oivaltavasta komediasta. Musiikkiteatterista. Kulutuskriittisestä kodista. Naisten välisestä solidaarisuudesta. Harmonisesta monikulttuurisuudesta. Osakesijoittamisesta. […]

  Ennustin oikein. Ystävänpäivä on hujahtanut ohi, ja kaikki vuodenvaihteen lokoisassa lepäilyssä tehdyt päätökset paremmasta elämästä ovat haihtuneet kuin tuhka tuuleen. Ei jaksa, ei ehdi, stressaa, nyt ei ennätä kuunnella itseä. Niinhän se menee, elämä. Sen luonne on olla epätäydellistä, siksi se on niin kiinnostavaa.  Eivät minua pitämättömissä lupauksissa ne loppuillan hampurilaiset ja tenttistressiin syödyt karkit […]

    1. Joseph Gordon-Levitt ”…you can be who you want to be, whether you’re a man, a woman, a boy, a girl, whatever. However you want to define yourself, you can do that and should be able to do that, and no category ever really describes a person because every person is unique. That, […]