Lush: Karma & Lord of Misrule

No niin, nyt on muutaman päivän tuoksuteltu kahta Lushin voideparfyymiä ja olen valmis jakamaan jotakin ajatuksia.

Parisen vuotta sitten tapasin eräässä kauneustapahtumassa yhden tuttavani, ja kun halasimme huomasin hänen ihanan sitruksisen, erittäin raikkaan ja miellyttävän hajuveden. En voinut olla kysymättä, mitä ihmettä tuo ihanuus oli. Hän kertoikin käyttävänsä eteerisiä öljyjä tuoksuina. No niin, innostuneena ryntäsin samantein ostoksille! Paikalla olikin muutamia öljymyyjiä jotka ystävällisesti ja asiantuntevasti opastivat ja antoivat erilaisia pikkuputeleita haisteltaviksi.

DIY-hajuvesi eteerisistä öljyistä tehdään johonkin base-öljyyn, koska sellaisenaan eteeriset öljyt voivat ärsyttää ihoa. Käytin kookosöljyä pohjana, josta tuoksuihin tuli vielä hieman kookoksen vivahdetta (tykkään).

Lushin Karma tuoksuu mielestäni melkein identtiseltä kuin eräs kokeilemani Valor-niminen öljysekoitus. Akuutissa rahapulassa päädyin myymään arvokkaan Valor-öljyni eteenpäin, ja muistelin haikeasti miten ihanalta se tuoksui. Siinä yhdistyivät sitrukset sekä vanilja, mikä oli mielestäni ihan maailman paras ja miellyttävin yhdistelmä.

Onneksi nyt on löytynyt korvike! Lushin tuoksuissa käytetään juurikin eteerisiä öljyjä, joten tuoksumaailma on sen mukainen, luonnollisella tavalla raikas, mutta tuoksut ovat myöskin hyvin voimakkaita! Karma mielestäni tuoksuu kokonaisvaltaisesti Lushin kaupalle 😀 Ja myös sellaiselle mystiselle putiikille, jossa myydään kristallipalloja, kiviä ja suitsukkeita. Sen vaikutelman tekee tietysti patsuli, joka on suitsukkeissa melko suosittu. Alussa Karmasta huokuu sitrukset, mandariini, appelsiinini ja sitruuna, patsuli on koko ajan läsnä, mutta etenkin se jää pohjatuoksuksi kun sitrukset häpyvät. Kokonaisuuden sitoo yhteen lempeä vanilja ja mukana on myöskin pihkamaisia vivahteita.

Tuoksussa on epäilemättä esoteerinen vivahde, tältä siis voisi tuoksua itämaisten filosofioiden eurooppalainen seuraaja. Voin helposti kuvitella, että tältä olisivat voineet tuoksua myös Andy Warholin Factoryn paljetteihin ja mala-helmiin sonnustautuneet boheemitähdet, sukupuolesta riippumatta.

Tykkään Karmasta todella paljon, mutta voideparfyymin kesto ihollani kestää juuri ja juuri parisen tuntia, jonka jälkeen patsuli on havaittavissa vielä tunnin-parin ajan. Onneksi purnukka on niin kätevä, että sitä on helppoa kuljettaa aina mukana. Yritän levittää voidetta aina myös hiuksiin, koska hiuksissa tuoksut viipyvät kauemmin, kuin iholla. Nyt kiinnostaisi kokeilla suihkeparfyymiä, ehkäpä sitä olisi tarjolla Lushin liikkeessä, kun seuraavan kerran sielläpäin liikun!

Lord of Misrule

Tämä oli sokkostos Karman tavoin, inspiroiduin muiden arvosteluista ja tilasin voideparfyymiversion.

Lord of Misrule on kesympi, kuin Karma, mutta mielestäni siinä on samanlaisia viboja muuten +  se tuoksuu metsäiselle! Makean pihkaiselle. Nimi muuten viittaa jouluun – Englannissa oli joskus keskiajalla Lord of Misrule -virka (vapaasti käännettynä Epäjärjestyksen mestari) joka oli vastuussa joulujuhlien aktiviteeteista, viihteestä ja juhlinnan yleisestä sujuvuudesta jossain tietyssä yhteisössä.

LoM:ssa tuoksuvat leivontamausteet, appelsiininkuoret, kuivatut omenat, yrtit, kenties vivahde syksyn lehtiä, kosteaa maata ja savua. Minulle ei tule mieleen talvea eikä joulua, vaan myöhäinen syksy sen lakastuvassa kauneudessa ja haikeudessa, sekä vaeltaja, joka paljastaa rohkeasti kasvonsa tuulelle ja sateelle,lähtien uudelle matkalle, luontoon.

Tuoksussa on mukavuutta, mutta se ei ole kodin lämpö, vaan pikemminkin metafyysinen mukavuus, jonka jokainen kantaa sisimmässään: onnellisten muistojen lämpö, ​​tulevaisuuden toiveiden nostattava odotus sekä matkaajan lämpimänä pitävän nuotiotulen loimu. Matkaaja ei pelkää mitään, koko maailma on hänen kotinsa; muuta hän ei tarvitsekaan.

Kuvassa yllä vihreä Lord of Misrule, alla persikan värinen Karma.

P.S.  Lushiin tutustuminen jatkuu, nimittäin tilasin vielä American Creamin ja Junkin, jeah!