Hyvä otsikko herättää tunteita: Ristiriitojen tuottaja!

23.9.2011 Tuotannonopiskelu EICTV:ssä (Escuela internacionál de cine y tv) lähellä San Antonio de los Bañosia on tehokasta, ja samalla ei ole. Olen pohdiskellut tätä kummallista kaksipuolisuutta siitä asti, kun tänne tulin, 3.9. Huomenna aikani täällä täyttää 3 viikkoa. 3 viikkoa, jotka tuntuvat kolmelta vuodelta. Hyvässä mielessä siinä, että tänne oli helppo kotiutua, huonossa siinä, että täällä on todella tylsää. Tai, oikeastaan, minulla on täällä tylsää. Ja sitten kuitenkaan, ei ole.

Kupla, jossa täällä asutaan, koostuu seuraavista elementeistä: asuntolassa oma iso huone + vessa (ötököitä, sammakoita), ruokailutila (ruoka yksitoikkoista ja vitamiinipuutos uhkaa), tv-studiot, luokkahuoneita, leffateattereita, 50 metrin pituinen uima-allas (ihana! Tosin eilen havaittu joku uiva myrkkyhämähäkki siellä), tenniskenttä joka kasvaa ruohoa, lentopallokenttä, jalkapallokenttä, koripallokenttä, pyykkitupa, “kauppa” (euron wc-paperirullia ja rommia), kahvila, kirja- ja leffakirjasto, lääkäriasema, 250 metriä tietä yhteen suuntaan, palmuja. San Antonio on noin 10 km päässä. Busseja sinne menee päivittäin, ainakin 2 kertaa, sama takaisinpäin. Havannaan pääsee viikonloppuisin yhtä monta kertaa. Eli luulisi, että aktiviteetteja riittäisi. Silti, jostain kumman syystä, kaikki päivät ovat loppujen lopuksi samanlaisia.

Aamulla seitsemän maissa herään uimaan, sitten menen aamiaiselle. Aamutuntien jälkeen on lounas. Sitten iltapäivätunnit. Sitten jotain urheilua ja päivällinen. Iltatunnit noin yhteentoista saakka, jonka jälkeen istutaan kahvilassa, lätkitään korttia ja juodaan rommia. Väleissä yritän samalla keretä tuottamaan kahta dokkariani. Eli periaatteessa tekemistä riittää, mutta kuitenkin, turhautuminen uhkaa. Luulen, että turhautumiseni ja tylsistymiseni, jotka olen yrittänyt sulauttaa normaalipäivään tästä lähtien kuuluviin tunneskaalaani, johtuvat yksinkertaisesti vajaavaisesta luonteestani. Olen liian kärsimätön. En jaksaisi tehdä viikon ajan sitä duunia, jonka voisin tehdä päivässä. Mutta täällä täytyy. Eli periaatteessa, päivittäin olen tehokas, mielestäni, mutta viikottain saan hyvin vähän aikaan. Mutta kuitenkin niin paljon kuin täällä vain voi saada. Tämä issue on iso möllykkä päässäni, enkä sitä osaa vielä pukea paremmin sanoiksi. Tarvitsen hiukan lisää aikaa ymmärtääkseni paremmin tuon lauseen, jota kaikki minulle (ja muille, sillä olemmehan melkein kaikki ulkomaalaisia) lohdutukseksi hokevat: Si se puede producir en Cuba, se puede producir en cualquier lugar. “Jos kykenee tuottamaan Kuubassa, kykenee tuottamaan missä vaan.” Tällä hetkellä syytän yksinkertaisesti vain Kuuban byrokratiaa, jolla ei ole syytä olla olemassa. Hankalissa byrokratioissa ei ole mitään vikaa, jos ne toimivat omien sääntöjensä alaisesti. Mutta kun näin ei ole, niin silloin koko rakennelma edustaa vain sulaa typeryyttä.

Tarvitsen hiukan enemmän aikaa märehtiäkseni myös tämän kuplan luomaa hulluutta ihmisissä. En ole varma, ovatko kaikki täällä enää täysissä mielen järjissään, vai olivatko sitä koskaan. Epäilen välillä itseänikin. Yksi chileläinen lähti jo, lääkärin taluttamana. Kun pistetään 100 oppilasta saman katon alle 24/7, eikä anneta heille kummoisia vapaa-ajan saatika poistumisen mahdollisuuksia, lisätään soppaan vielä saman verran työntekijöitä että vierailevia opettajia, ja annetaan kaikille omat huoneet (!), syntyy sekamelska, jossa ihmisten tarpeet ja toiveet joko katoavat tai sitten korostuvat primitiivisen korneiksi. Me despido, saana

Kulttuuri Sisustus Leffat ja sarjat Opiskelu

Tuottajaopiskelijan turhautumisopas

21.9.2011 Tuottajaopiskelijan turhautumisen käsittelyopas

A) Muut tuottajaopiskelijat ja yhteistyö:

1. Kun työskentelet muiden tuottajaopiskelijoiden kanssa, kärsivällisyyttä.

2. Kun työskentelet brasilialaisten tuottajaopiskelijoiden kanssa, varaudu pilkunnussimiseen.

3. Kun työskentelet muiden tuottajaopiskelijoiden kanssa kuudetta tuntia neljäntenä päivänä putkeen laatimassa yksinkertaista kuvausjärjestystä, piilota turhautumisesi herttaiseen ymmärtäväiseen hymyyn ja käy ostamassa lisää kahvia, äläkä missään nimessä ehdota mitään muutoksia enää mihinkään.

4. Kun kahden päivän päästä todetaan, että hankaluus olikin vain excelissä, ja siirrytään askartelemaan seinälle, noudata säntillisesti muiden tuottajaopiskelijoiden koristeluohjeita. Muista kiinnittää teippi oikealle puolelle paperia, että toinen puoli, se johon kirjoitetaan, jää nätimmäksi.

5. Jos kuitenkin unohdat ohjeen 4, ja sinua kehoitetaan tekemään tunnin teippaukset ja liimaukset uudestaan, hengitä syvään, laske välineesi pöydälle ja lähde pelaamaan lentopalloa purkaaksesi mahdolliset agressiiviset tuntemukset muita tuottajaopiskelijoita kohtaan.

B) Kuvausluvat ja kuuban byrokratia:

1. Muista, että kukaan ei halua olla vastuussa mistään. Tämä johtuu kuuban peloittavasta hallituksesta, jonka edessä yksikään kuubalainen ei halua joutua edesvastuuseen mitättömien elokuvaopiskelijoiden takia. Kyseessä ei siis vain ole yleinen kansallisen luonteen heikkous tai vääristymä.

2. Koulutus, armeija ja terveydenhuolto ovat jo lähtökohtaisesti hankalia paikkoja saada kuvauslupia, vika ei ole sinussa. Vika ei myöskään ole sinussa siinä, että olet sattunut saamaan tuotettavaksesi kaksi ohjaajaa, jotka molemmat haluavat kuvata koulussa, toinen lisäksi myös Fidelin naamoja ympäri maita ja mantereita.

3. Kun luulet, että vain hankkimalla kirjeen, jolla pääset koulun rehtorin juttusille, ja tuoden takaisin omaan kouluusi kirjeen, joka sanoo, että koulun rehtori on siinä olevalla allekirjoituksellaan hyväksynyt idean mahdollisista kuvauksista, eictv:n tuottajat voivat aloittaa kuvauslupien hankkimisen (itse emme sitä voi tehdä, koska emme ole kuubalaisia) ensiksi gobierno provincialta ja sitten gobierno municipalilta ja vielä ministerio de educaciónilta, OLET VÄÄRÄSSÄ! Mutta ällös hermostu, vaan uusien ohjeiden mukaisesti vie kirje koulun, jota haluatte kuvata, rehtorilta paikkaan nimeltä Poder Popular (“ihmisten valta”?) ja sieltä kiikuta se Dirección Municipaliin, josta saat kirjeen kiikutettavaksi omaan kouluusi ja jatkettua prosessia. Evät päästä sinua Poder Populariin sisään? Sihteeri tukkii tien ovella ja sanoo, ei käy? Paciencia, amor, hanki vaan jostain kirje, joka antaa sinulle siis oikeuden päästä poder popularin johtajan juttusille, ja niin ehkä pääset eteenpäin..? Ai et löydä mistään printteriä? Koulu ei tarjoa tuottajaopiskelijoille printteriä? Eivät hyväksy käsin kirjoitettua kirjettä? No, sellaista se nyt vain joskus on.

4. Älä vaivu epätoivoon, vaikka huomaatkin, että kohta 3 on vain yhden paikan kuvausluvan hankkimiseen. Muista, että sinulla on vain 8 kuvauspäivää ja “vasta” lokakuussa, vain yhteensä noin 5 eri lokaatiota per päivä. Ah, mutta älä unohda, että joka kadulle täytyy erikseen pyytää lupa myös hallitukselta. Ja joka lokaation ulkona olevalta kadulta myös, vaikket haluaisikaan kuvata kadulla. Niin, ja jokaisen korttelin valvojajärjestö haluaa nähdä sinut ja hyväksyä suunnitelmasi, muuten ei hallitus anna lupaa mihinkään. Tämä korttelijärjestö “CDR” on sama taho, jonka puoleen naapurusto voi kääntyä, jos korttelissa joku esimerkiksi soitattaa liian lujaa musiikkia. Nyt, tässä jos missä vaaditaan tarkkuutta. Kakkusten leipominen suositeltavaa. 5. Tsemppiä hullun unkarilaisen ohjaajasi kanssa, joka on omassa taiteellisuudessaan heittäytynyt villiksi ja päättänyt kuvata missä tahtoo ilman lupia, ja joka pitchingeissä pitsaa ideaa, josta et itse ole ikinä kuullut mitään. Tottahan on, että parisuhteiden yksityisyysaspekti Kuubassa teemana on hyvin samanlainen kuin ulkoavaruuden kansalaisen toinen tuleminen planeetta Kuuballe… not? Pysy lujana, ja silmä kovana! Mukana on myös nimittäin ohjaajan ainainen fyysinen katoamisvaara.

C) Itseinho:

1. Muista, että sinäkin olet vain ihminen, eikä täydellisyys ja sisäinen harmonia aina ole saavutettavissa.

2. Tuottajana EI: n sanominen ei tee sinusta huonoa tuottajaa (ja ihmistä), ei vaikka kuinka siltä tuntuisi katsoessasi ohjaajan roosahtaviin lammasvauvan itkusilmiin.

3. Kaikesta voi oppia jotain.

4. Kaikella on tarkoituksensa. Kyllä, on on. Cordialmente, saana

Hyvinvointi Hyvä olo Mieli Terveys