Raskausoireet

Raskausoireista tiesin entuudestaan aamupahoinvoinnin, uskoin sen olevan ensimmäinen merkki, joka herättää ajatukseen mahdollisesta raskaudesta. Myös selkäkivut, peräpukamat ja närästys olivat tuttuja vauva-foorumeilta. Itselle on silti tullut yllätyksenä jo moni oire, vaikka ollaankin aivan alussa.

Viisi päivää ehti kulua kuukautisten normaalista alkamispäivästä, kun aloin ensimmäisen kerran miettiä, että voisiko olla käynyt ny semmonen juttu… Olo oli muuten ihan normaali, mutta alavatsan tyypilliset kuukautisia ennustavat kivut vain jatkuivat ilman tulosta (oire nro 1). Olimme juuri Suomen vierailulla, joten ostin testin kotikylän apteekista, jossa kassalla palveli tietysti tuttu ihminen (pienen paikkakunnan haittapuolia) ja pakkasin testin matkalaukun mukaan. Illalla lentokenttähotellissa ajateltiin, että noh katsotaan nyt niin sitten ei tarvitse koko pitkää lentoa jännittää. Mietin jo myös, että pitää heti varata lääkäri, jos testi näyttäisi negatiivista, koska mikä kauheus sitten aiheutti ne mystiset kivut.

Muistan miettineeni raskauden olevan periaatteessa mahdollista, mieheni taas oli aivan varma ja innosta pinkeänä. Itse en oikein tiennyt miltä tuntui, tai mitä tulosta toivoin. Kun käänsin tikun, näin tekstin ja katsoin sitä muutaman sekunnin hiljaa, puhkesin hysteeriseen itkuun ja mies vain kyseli innoissaan ”mitä ’raskaana’ tarkoittaa?” Reaktio oli tosiaan odottamaton. Tarvitsin aikamoiset rauhoittelut, että pystyin taas puhumaan. Yöllä en juuri nukkunut ja koko seuraavan päivän lennon mietin, että mitäs nyt tehdään. Oli vaikea uskoa, kun ei muuten todella tuntunut raskaalta.

Olimme tällöin viikolla 3. Tämän jälkeen meni muutama viikko ihan oireetta, pientä nipistelyä alavatsassa vain. Viidennellä viikolla alkoi pissalla ravaaminen, kova närästys, pahoinvointi ja lopulta oksennusaallot, jotka kestivät koko päivän. Yölläkin heräsin yökötykseen. Eli käsite ”aamupahoinvointi” on monen kohdalla varmasti enemmän kuin harhaan johtava. Mieskin kyseli monet kerrat, että onkohan tää nyt hei ihan normaalia. On se.

Vitos viikon jälkeen alkoikin tapahtua. Näin rehellisyyden nimissä alkoivat hullut ilmavaivat (yöllä olo oli kuin pullataikinalla), pääkivut ja armoton väsymys ja rintojen arkuus+kasvaminen. Vatsan seutu näytti vielä ihan samalta kuin ennenkin.

Nyt mennään viikolla 11 ja oksennuskohtaukset ovat vähentyneet, pahoinvointia on myös kevyemmin, mutta muut vaivat pysyvät. Uutena on tullut odottamattamat itkukohtaukset, viimeksi tänään leffateatterin lippujonossa:

– Kulta mitä jos avaiset housun napin, kun kiristää noin kauheesti?

– Mitäs sää sillä haluat sanoa?

– Että jos sulla olis sit mukavampi olo…

– … 

Silmät täytty kyynelistä, huuli väpätti ja samantien alkoi kauhea vollotus. Kun päästiin ostamaan omat liput molemmat jo nauroi ja miehen paitaa koristi mukavat räkä-  ja kuolaläikät. :) 

Nyt siis odottelen vain mielenkiinnon ja kauhun sekaisin tuntein seuraavien oireiden alkua. Välillä tuntuu, että oma kroppa on nyt ihan vieras ja arvaamaton, ei tiedä miten se seuraavaksi reagoi, mikä on normaalia ja mikä ei. Koko toiminnan on vallannut kaksi pientä ”loista”. Luin jostakin, että normaaliraskaudessa nainen saatta kokea joitakin oireita. Kaksosraskaudessa nainen kokee mitä luultavammin kaikki oireet. Ai että :) 

Mitä oireita teillä muilla on ollut? Mitähän tässä on vielä odotettavissa, josta ei naisten lehdissä puhuta? Ja mitä olette löytäneet avuksi?