Alkionsiirto

Alkionsiirto oli perjantaina ja silloin siirrettiin morula vaiheen alkio. Samalla kuulin, että myös loput kaksi päätyi pakkaseen, mikä oli tosi huojentava tieto. Sama tilanne mikä viime kerralla, silloin tein ihka ensimmäisen positiivisen raskaustestin, mutta se meni melkein heti kesken. Seuraavassa siirrossa tai siirron yrityksessä, meidän kaksi viimeistä alkiota ei selvinnyt sulatuksesta. Toivotaan siis jos tulee seuraava siirto, että kumpikin tai ainakin edes yksi on siirtokelpoinen.

Perjantaina se siirto meni todella hyvin, oltiin ehkä vaan 5 minuuttia toimenpidehuoneessa ja homma oli sillä selvä. Raskaustestin saa tehdä 7.6, eli pitkä aika vielä pitää ootella. Oon pystynyt miettimään myös paljon muitakin asioita kuin pelkkää siirtoa. Mielikin on yllättävän levollinen verrattuna viime kertaan ja toivonkin että se pysyy samanlaisena. Kaikkein paras itselle on, jos pidän itseni kiireisenä ja touhuan kaikennäköistä. Silloin ei kerkeä se oma toiveikkuus laskemaan kun ei kyttää jokaista mahdollista oiretta tai oireettomuutta. Yleensä aina viikko siirrosta olen ollut ihan varma, ettei ole vieläkään tärpännyt kun ei ole tuntunut jotain oiretta, mikä tietysti kaikilla on. Googlettelu ja oireiden kalastelu on pahinta mitä tässä voi lähteä tekemään, pitäisi aina muistaa että ihmiset on yksilöllisiä ja myös oireet. Viime raskaus tai en tiedä voinko sanoa edes olleeni raskaana, kun sitä kesti niin vähän aikaan. Noh, haluaa siitä nyt mitä nimitystä käyttää niin olin todella oireeton. Ainut varma asia mistä aavistin, että nyt on voinut onnistaa meitä oli, kun viikko siirrosta tuli kiinnittymisvuotoa.

Kaikki se tuntuu vieläkin uskomattomalta ja toisaalta jo aika kaukaiselta. Samalla vähän pelottaa kun on jo mihin lähteä vertailemaan. Jos viikon jälkeen kyseistä vuotoa ei tule niin heitänkö silloin jo kirveen kaivoon ja olen varma epäonnistumisesta. Ei toisaalta mikään sano, että täsmälleen samat oireet olisi myös seuraavassa raskaudessa, tässäkin kaikki on yksilöllistä. Yhtään jos itseäni tunnen niin tiedän, että silloin viikon päästä saatan olla alakuloisin ja miettiä eniten siirtoa. Vielä on liian aikaista toivoa menettää, joten jatkan tätä että pidän itseni työn touhussa, mietin mahdollisimman vähän siirtoa ja pidän mielen positiivisena. Se on isoin asia miten voin itse onnistumiseen vaikuttaa kun en lähde stressaamaan.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *