14 sokeripalaa viikossa, terveyskuuri ja uniongelmat
Hyvää ja etenkin energistä uutta alkanutta viikkoa kaikille!
Kaipaan viikonloppuisin ihan hirveästi jonkinlaista ohjelmaa, sillä kun olen päivisin koko ajan lasten kanssa kotona, ei perjantai tunnu oikein miltään. Joo, olen tietenkin innoissani siitä, että mies on koko viikonlopun kotona, mutta kaipaan todella paljon sitä fiilistä kun lähti töistä perjantaisin kotiin ja edessä odotti se vapaa viikonloppu. Se tunne oli ihan mahtava ja olen jo pidemmän aikaa kaivannut sitä! Yleensä viikonloppuna haluankin tehdä jotain normaalista arjesta poikkeavaa, sillä niillä jutuilla jaksan taas energisemmin uuteen viikkoon. Oli se sitten patikointi perheen kanssa ( mitä siis ei olla koskaan tehty ) tai vaan pieni kahvihetki kaupungilla. Tällä kertaa sain miehestäni sen verran irti, että näimme kahvin merkeissä pitkästä aikaa hänen siskoaan. Kahvihetki venyi spontaanisti syömiseen asti, sillä näimme sattumalta myös mieheni mummin sekä vanhemmat. Yhdessä vietetty aika oli todella, todella kivaa ja unohdin hetkeksi kotona odottavat arjen askareet. Unohdin jopa sen, että kotona odotti koneellinen märkiä pyykkejä, mutta niiden ripustaminen ei pänninyt ollenkaan, kun olin saanut hetken leputella hermojani.
Muuten viikonloppu on kulunut aikalailla samanlaisella kaavalla kuin meidän puolikas perjantaikin. Meillä on arki oikeesti yhtä pirun säheltämistä! Tyttö tekee luultavasti hampaita ja nukkuu päivällä 15 minuutin pätkissä ja poika suurimmaksi osaksi jättää päiväunet kokonaan välistä! Vaikka edellisessä postauksessa kirjoitin, että lapset yleensä nukkuvat samaa aikaa, niin nähtävästi mitään ei koskaan pidä sanoa ääneen, sillä luultavasti juuri silloin taika murtuu. Tälläkin hetkellä poika säheltää koneeni takana omiaan eikä suostu yksinkertaisesti nukkumaan. Se, että poika ei nuku päiväunia olisi ihan ok asia itselleni, jollen olisi näin pirun väsynyt ja jos poika menisi illalla aikaisin yöunille. Mutta, poika kukkuu iltaisin vielä yhdentoistakin aikaan hereillä keksien kaikenlaista saadakseen vain pompottaa meitä! Milloin on pissahätä, peitto pois tai muuten vaan joku asia jurppii. Kun lopulta poika nukahtaa, saattaa hän herätä jo neljän viiden aikaan aamuyöstä valmiina uuteen päivään! Tämä on ihan käsittämätöntä ja jatkunut meillä reilu viisi kuukautta. Tälläkin hetkellä itselläni on yöunta takana komeat kaksi tuntia ja pidän välillä taukoa kirjoittamisesta, sillä torkun aina hetken. Oikeesti, kyllä. Ollaan kokeiltu vaikka ja mitä jippoja pojan kanssa, mutta olen tullut siihen tulokseen, että tämä on taas joku vaihe.
Että, koitan siis vaan kestää.
Ja mitä tulee tuohon otsikossa olevaan 14 sokeripalaan, niin sen verran syön ehtaa sokeria viikossa! Oma rakas kahvikoneeni meni rikki ja olen jo useamman viikon juonut suodatinkahvia. Vaikka suodatinkahvi on kamalaa kuraa on mun silti saatava kupillinen jos toinenkin kahvia aamuisin ja ne olen ryystänyt sokeripalan läpi. Tästä on tullut todella huono tapa, mutta koska olen myös sokeririippuvainen, ei mun ole hirveän helppo päästä tästä tavasta enää eroon! Onko teillä vinkata mulle jostain hyvästä herkusta kahvin kanssa, joka olisi kaikenlisäksi vielä vähäsokerinen? Hhmm.. kuulostipa oudolta, sillä eihän sellaista voi olla olemassakaan! Tai jos on, niin se ei voi olla ainakaan herkullista.
Nostan suuresti hattua miehelleni, sillä hän on parhaillaan kuntokuurilla. Hän on sitkeästi jättänyt majoneesivoileivät syömättä, jopa aamukahvitkin ja syödä puputtaa porkkanoita! Voi kumpa itsekin saisin tuollaista itsekuria! Mies käy juoksemassa kolme kertaa viikossa ja viikon menot ollaan aikataulutettu miehen juoksuharrastuksen mukaan. Viikossa on kaksi päivää, jotka voin pyhittää täysin itselleni – tiistai ja torstai. Torstaina nousen täältä väsymyksen mustasta aukosta ja käyn salilla sekä uimassa, mutta tiistaipäivä on itselleni vielä arvoitus – hhmmm, mitäköhän silloin tekisin? Juoksen vaikka? Eiku hei, mä nukun sillon! Joo!
Mutta, niin kuin postauksen alussa jo kirjoitinkin, niin energistä viikkoa kaikille – univelasta huolimatta.
Puss!