20 x voi kunpa tämä jatkuisi ikuisesti

20160725_32.jpg

20160725_10.jpg

20160725_39.jpg

20160725_50.jpg

20160725_51.jpg

20160725_52.jpg

20160725_56.jpg

20160725_69.jpg

20160725_89.jpg

20160725_91.jpg

20160725_92.jpg

20160725_94.jpg

20160725_105.jpg

20160725_107.jpg

20160725_136.jpg

20160725_137.jpg

20160725_142.jpg

20160725_154.jpg

20160725_157.jpg

20160725_132.jpg

Arki tuntuu täällä todella nihkeeltä. Tai lähinnä se mitä tapahtuu maanantaista perjantaihin, kello aamukuuden ja iltapäivä kahden välillä.

Eli siis päivätyö.

En vietä tänä kesänä minkäänlaista lomaa ja se on kieltämättä hieman syönyt mieltä. Viikonloppuisin ja jopa arki-iltaisin olen kuitenkin pistänyt lomavaihteen päälle ja olen kirjaimellisesti käynyt lasten kanssa kotona vain kääntymässä. Oikeastaan ollaan tultu kotiin vain pesulle, valkkaamaan seuraavan päivän päiväkotivaatteet valmiiksi ja syömään iltapalaa. Lapset menivät puolituntia sitten vasta nukkumaan, kun tulimme kotiin  hetki sitten ystäviemme luota. Siellä keräsimme ( tai ainakin yritimme ) ampiaisten saartamia punaviinimarjoja, vietettiin ristiäisrääppiäisiä ja lapset uivat pihalle laitetussa suuressa uima-altaassa.

Näin kesäisin olisin enemmän kuin valmis rentoon hälläväliä elämään. Näin kesäisin mieltä ei kiristä likainen keittiönlattia, Brunon mukana kulkeutuva hiekka tai pieni univaje.

Tai ylipäätään yhtään mikään. Paitsi se päivätyö.

Pssst. Koska blogi elää kesäaikaa, pääsette seuraamaan meidän menoa myös instassa @jennanurmiska

Nähdään siellä! Puss!

suhteet oma-elama ystavat-ja-perhe mieli