Sadetakki kahdella eurolla.

Kun viime viikon Torstaina iltatori jäi kokonaan välistä pirun ukkosmyrskyn vuoksi, päätin jättää torireissut suosiolla seuraavalle viikolle. Eilen me sitten tyttöjen kanssa tehtiin treffit torille, ehdittiin kiertää parit kirpputori pöydät ja kävelemään vaunujen kanssa edessä olevien ihmisten kantapäille sekä saamaan paheksuvia katseita, kunnes meidät yllätti mikäs muukaan kuin, arvaatteko mikä?

No vesisade tietenkin.

Että se siitä iltatorista – taas. Ennen kuin taivas ihan totaalisesti repesi, puikkelehdittiin sisälle suojaan. Otettiin kahvilasta pöytä, parkkeerattiin vaunupataljoonamme parkkiin ja otettiin sumpit ja limut. Okei, ja possumunkit ja bebet. Sekä lämpimät voileivät ja paninit.

Jotain sentään ehtisin torilta ostamaan, nimittäin pojalle sadetakin kahdella eurolla. Takki on kokoa öööö en tiedä, mutta iso se ainakin on. Onpahan kasvuvaraa. Hetki menee ennen kuin poika on tähän sopiva, mutta odottaa kaapissa siihen asti, että sille on käyttöä. Ja hei, kahdella eurolla. Hetken kyllä miettisin tämän ostamista, mutta kaveritkin sanoivat hei, kahdella eurolla.

Joten kaupat tuli.

Ja mikä ihmeen kesä tämä tämmöinen oikein on? Ulkona sataa vettä kuin sieltä jostain. Edellispäivänä saatiin taas rakeita oikein urakalla ja juuri elvytetty nurmikkomme sai taas hetkellisesti kyytiä. Onneksi ei näyttänyt ottavan siitä nokkiinsa sen kummemmin ja tällä hetkellä näyttää tältä:

Jihuu! Miten voinkaan olla iloinen nurmikon kasvamisesta? Jep, huvinsa kullakin.

Vielä tuolla pihalla on ihmeellisiä laikkuja, joihin nurmikko ei tunnu kasvavan ei sitten millään. Ei niin nätin näköistä, mutta ei sille voi mitään. Ollaan nähty nurmikon kanssa niin iso ja kova työ, ettei varmaan jakseta enää tämän enempää siihen vaivaa nähdä. Tehty mikä tehty ja saa olla nyt tuollainen. Ollaan ainakin annettu kaikkemme, ellei enemmänkin. :)

Ihanaa viikonloppu on edessä. Se tarkoittaa rippijuhlia ja enemmän yhteistä aikaa perheen kesken.

Veekopsluutteja!