Tyhmä äiti täällä vaan hei.
Paljon on tapahtunut heinäkuun alkupuolella kirjoitetun Kumma juttu – postauksen jälkeen. Ja tällä kertaa on tapahtunut paljon hyvää! Positiivisia ja myöskin sellaisia ” päätä rapsutettavia ” juttuja.
Täytyy ihan alkuun todeta, että kyllä mä olen ollut tyhmä. Niinku oikee T-Y-H-M-Ä. Tämä lause tarvitsee pisteen peräänsä eikä huutomerkkiä, sillä en voi muuta kuin ihmetellä omaa tyhmyyttäni. Tai kai tätä voi sanoa myöskin kokemattomuudeksi, mutta itse olen sitä mieltä, että tämä on silkkaa tyhmyyttä.
Mutta, ne positiiviset jutut, ne ovat niitä, että pojan mahaongelmat ovat kadonneet kuin pieru saharaan! Päätin kokeilla vielä kerran kepillä jäätä Kumma juttu – postauksen jälkeen ja päätin kokeilla ns. siedätyshoitoa. Tämä tarkoittaa sitä, että annoin mahavaivoista huolimatta itse tehtyä ruokaa ja lopetin myös tops- puikko menetelmän, jota käytin kun ummetus oli pahimmillaan. Poika oli hetken aikaa kipeänä ja itse purin hammasta ajatellen, että kyllä tämä tästä. Ja tiedättekö mitä? Kyllä se siitä todellakin auttoi. Mahavaivat helpottivat ja enää ei myöskään tarvinnut turvautua tops- puikkoihin ja sain annettua itse tehtyä ruokaa.
Myös näihin aikoihin kun pojalla oli mahaongelmia, poika heräsi usein päiväuniltaan kamaliin itkukohtauksiin. Kohtauksiin ei auttanut mikään muu kuin se, että otin pojan syliini, hyssyttelin ja kuljin edestakaisin yläkerrassa. Kun kohtaus oli ohitse, en saanut poikaa enää nukkumaan ja myöskin sen vuoksi päiväunet olivat aika katkonaisia. Joka päivä näitä kohtauksia ei kuitenkaan tullut, mutta silloin tällöin ja sanotaan, että aina n. tunti nukahtamisen jälkeen. Itku kuulosti mielestäni ihan kipuitkulta, aivan kuin poikaa olisi sattunut todella kovin johonkin. Tällöin ajattelinkin, että pojalla kiertää mahassa ja ummetus vaivaa, jolloin juuri turvauduin niihin tops- puikkoihin. Yleensä se auttoi ja toisinaan taas ei. Ja sanotaan, että n. kuukausi tämän kokeiluni jälkeen pojalle puhkesi kaksi hammasta. Viimeistään hampaiden puhkeamisen jälkeen tajusin, josko itkukohtaukset, pätkittäiset päiväunet ja mahavaivat johtuivat puhkeavista hampaista! Hampaiden puhkeaminenhan voi kestää jopa reippaasti parikin kuukautta ja olen lukenut, että joillekin se aiheuttaa löysän tai kovan vatsan.
Olenkin nyt tullut siihen tulokseen, ettei pojalla välttämättä koskaan ollutkaan mahavaivoja ( tai ainakaan niin pahoja kuin kuvittelin ) vaan kaikki johtuivat kahdesta puhkeavasta hampaasta. Tällä hetkellä meillä on meinaan melkein samanlainen tilanne, paitsi ongelmia ei ole mahan kanssa. Poika nukkuu päiväunensa pätkissä ja angstaa lämpimää ruokaa vastaan ( aivan niin kuin silloinkin ensimmäisten hampaiden kohdalla ) Poika laittaa samalla tapaa ihan kaikki pupulelut suuhunsa mitä aikaisemminkin ja veikkaan, että tällä kertaa saadaan odottaa ylähampaita. Hieman ikeniä jo kokeilin ja ne ovat pienesti turvonneet. Poika myös lipoo kielellään hassunnäköisesti yläikeniä, joten nyt vaan odotellaan!
Nyt tunnen itseni ihan idiootiksi, jos kaikki onkin johtunut hampaista! Harmittaa, etten ole tätä aikaisemmin tajunnut – miltä kaikelta oltaisi vältytty jos olisin ollut fiksumpi. Välillä tuntuu, että tarvitsen oikeesti jonkinlaisen ohjekirjan vauvoihin!
Mutta, loppu hyvin kaikki hyvin!