Kaikki tapahtuu syystä ja pieni hassu juttu.

Tiedättekö kun joskus elämässä tapahtuu sellaisia hieman hassuja juttuja? Ne eivät välttämättä ole kovinkaan suuria asioita, mutta niillä on silti suuri vaikutus ja ne tuntuvat juuri sillä tapahtumahetkellään sitäkin merkityksellisimmiltä.

Voisin nyt kertoa omasta elämästäni yhden jos toisen hassun jutun, mutta niiden kirjoittamiseen menisi ikuisuus. Sen verran kuitenkin paljastan, että ne ovat milloin liittyneet työpaikan saamiseen tai ihan päivittäisiin arkisiin asioihin. Uskon täysin siihen, että elämässä kaikki tapahtuu syystä. Uskon siihen, että meidän oli tarkoitus muuttaa kotikonnuilta neljäksi vuodeksi Poriin miehen opiskelujen perässä. Sekä siihen, että mieheni koulu ei ollutkaan sellainen kuin hän oli kuvitellut ja loppupeleissä mies ei koskaan saanut sieltä papereita. Tyhmää, joidenkin mielestä kyllä. Miksi heittää neljä vuotta täysin hukkaan? No aluksi itsekin ajattelin näin, mutta nyt olen kuitenkin ymmärtänyt sen, että ellei mies olisi koskaan ottanut opiskelupaikkaa vastaan, ei hän välttämättä nyt tekisi sitä mitä rakastaa koko sydämestään. Eihän se neljä vuotta siis hukkaan mennyt ollenkaan – päinvastoin. Se oli meille molemmille suuri kasvunpaikka ja ne vuodet avasivat mieheni silmät hänen tulevaisuuden suhteen – mitä hän haluaa elämässään tehdä. Tosin, mä olen vielä hieman ulapalla, mutta kyllä kaikki aikanaan – uskon siihen.

Ihailen miestäni todella kovin, vaikken sitä aina kertoisi saatika näyttäisi.

Ja alkuviikosta tapahtuneella Pori reissulla tapahtui taas yksi näistä elämän hassuista jutuista. Nimittäin, löysin alennusmyynneiltä sormuksen ” Today is a good day ” – tekstillä varustettuna. Sormus lojui pöydällä muiden alennettujen korujen seassa ja taisimme molemmat huomata sen samaa aikaa, sillä muistan miten sopersimme innoissamme jotain omiamme, kuitenkin samalla tajuen, että puhuttiin molemmat juuri siitä sormuksesta.

Sormus oli niin nätti, ihana ja simppeli. Juuri sellainen mistä tykkään, pienellä ripauksella sitä jotain. Ja arvaatteko mitä? Maksoi alennuksen kanssa ainoastaan kuusi euroa – joten pakko se oli ostaa, en yksinkertaisesti voinut jättää sitä sinne. Sillä siellähän se oli koko ajan vaan odottanut mua. Mikä sattuma, että juuri sinä päivänä, kun päätän lähteä moikkaamaan rakasta ystävääni, löydän jonkin konkreettisen muiston siitä, että juuri se päivä oli hyvä päivä toteuttaa tämä visiitti.

Mahdoittekohan nyt ymmärtää mitä tällä oikein tarkoitin? Hehe.

Mutta siis niin. Kaikki tapahtuu vaan syystä, uskokaa tai älkää. Niin tämäkin reissu, sormus ja kaikki. Nyt sormus on muisto tästä ihanasta reissusta, sekä siitä tulee mulle kyllä ehdottomasti yksi arvokkaammista esineistä.

Yksi pieni kurkistus sormeen ja johan on hyvä päivä!

Mahtavaa ja yllätyksellistä tammikuun viimistä teille kaikille ihanuuksille! Tavataan taas Helmikuussa, puspus.