Annetaan hyvän kiertää.
Nyt kun olen päässyt pois mukavuusalueeltani, ollaan otettu pojan kanssa jo melkein tavaksi käydä edes kerran viikossa avoimessa päiväkodissa. Nyt viimeisen kolmen viikon aikana ollaan käyty siellä kaksi kertaa ja näistä kerroista on jäänyt päällimmäiseksi positiivinen mieli. Olen aina sopinut treffit synnärillä tutuksi tulleen äidin kanssa, sillä se on ollut niin helppoa. Olen todella ( lukekaa: hävettävän huono ) lähtemään yksin pojan kanssa mihinkään harrastuksiin. On mukava tietää, että treffipaikalla odottaa samalla mullekin juttuseuraa ja lapset saavat leikkiä keskenään. Siinä lepää samalla mun mieli ja tiedän sen tekevän hyvää pojallekin, kun lattialla onkin joku muu hänen kanssaan leikkimässä.
Me ei olla tehty uudelle vauvalle mitään hankintoja, sillä meiltä löytyy kaikki leluista sitteriin sekä suurimman osan pojan vaatteista ajattelin käyttää – oli se sitten tyttö tai poika. Hankintalistalla ovat ainoastaan ne vaunut ja pinnasänky – ainakin nyt.
Mutta, en kuitenkaan voinut vastustaa kiusausta tämän haalarin kohdalla:
Haalarihan on siis vanha ja käytetty, mutta sillä nyt ei ole mitään väliä. Nappasin tämän avoimen päiväkodin ” Tästä saa ottaa ilmaiseksi ” – laarista. Olen ottanut sieltä ystäväni tytölle vaatteita, sekä pojalle pari t-paitaa, pinnasänkyyn uuden reunasuojuksen sekä tämän haalarin. Olen katsonut tätä jo monen monta kertaa, mutta koska meillä ei ole tietoa sukupuolesta, olen jättänyt sen aina sinne. Nyt kuitenkin päätin, että ” Ei perkules, mähän otan sen! Oli se sitten kumpi vaan! ” Mä en edes tiedä mikä tässä niin viehätti, ehkä nämä pirteet värit ja kivat kuviot ja se, ettei meillä ole mitään tämän kokoista ( 68 senttistä ) kevyttä haalaria. Kuvittelen siis, että vauva on jo syksyllä 68 senttiä pitkä. 😀 ( en yhtään muista kuinka nopeesti ne kasvaakaan )
Mun mielestä tämä ” Tästä saa ottaa ilmaiseksi ” – laari on todella mahtava juttu. Näin pääsee eroon vanhoista vaatteista tai leluista, jos on vaikka liian saamaton viemään niitä kirpparille. Ja ennen kaikkea, annetaan sen hyvän kiertää! Olen itsekin vienyt vaatekasseja suoraan lähetystorille ilman minkäänlaista rahallista korvausta. Mulle ei ole mikään ongelma antaa jotain tavaraa jollekkin ilmaiseksi, jollen itse sitä enää tarvitse. Varsinkin lastenvaatteet ovat sellainen juttu – ainakin itselleni. Mutta ymmärrän myös sen, että jos on laittanut pienoisen omaisuuden lastenvaatteisiin, ei niistä nyt ihan ilmaiseksi kannata luopua. Ainakaan niistä hieman arvokkaammista kappaleista.
Ensi viikolla on tarkoituksena mennä päiväkotiin pikkusiskoni kanssa, sillä haluan näyttää hänelle vähän paikkoja. Meillä on pikkusiskon kanssa niinkin hauska tilanne, että meidän laskettujen aikojen välillä on ainoastaan kaksi kuukautta! Minä punnerran ensin ja sitten sisko! En oikein osaa edes sanoin kuvailla kuinka jännältä ja hassulta tuntuu, että olen jonkun niin tärkeän ja läheisen ihmisen kanssa samassa elämäntilanteessa. Todella, todella ihanaa! Serkuksille tulee lyhyt ikäero ja me saadaan siskon kanssa luultavastikkin viettää aika ikimuistoiset vauvavuodet. Kuka ymmärtääkän paremmin kuin oma sisko? Ja kenelle voitkaan olla rehellisempi tai suorasanaisempi kuin omalle siskolle?
Ajattelin tehdä tulevasta päiväkoti päivästä oman postauksena, jos teitä vaikka sattuisi kiinnostamaan mitä ohjelmaa siellä järjestetään ja ylipäätään, että millaista siellä on. Kiinnostaako? Jos näissä on vaikka kaupunkikohtaisia eroavaisuuksia. :)