Pieni joulutähti.

Lähestulkoon jokainen joulu pappamme muistaa meitä lapsenlapsia jos jonkinmoisella himmelillä. Hän on todella taitava käsistään ja näpertää yhtä sun toista puukäsityökerhossa – kuulemma tällä hetkellä työn alla on keinuhevonen pienokaisellemme. En ymmärrä miten tuollaisen pienen tähden tekeminen onnistuu pappan suurilla sormilla. Yksi pappan sormi on kolme mun sormea.

Kun isänpäivän jälkeisenä Maanantaina kävin moikkaamassa sekä pappaa että mammaa, sain mukaani tuon kuvassa näkyvän pienen tähtihimmelin. Edellinen hieman isompi himmeli kun jäi muuton yhteydessä koristamaan ojaa 8 tien varrelle. Avomies oli pakannut peräkärryn täyteen tavaraa ja päällimmäiseksi himmelin! Eihän se tietenkään matkassa pysynyt vaikka avomies vakuutteli, että se oltiin kiinnitetty kunnolla muihin tavaroihin.

Mulle myös selvisi, kumman puolelta isosiskoni on perinyt käsityötaitonsa. Hänkin tekee yhtä sun toista villapipoa ja villasukkaa koko ajan – ihan tuosta noin vaan, niin kuin aikaisemmin olen kirjoitellut täällä.

Meillä tämä himmeli roikkuu jo ikkunassa, sillä mun mielestä se ei ole liian jouluinen. Se tuo kivasti pientä joulufiilistä.

Mitä mieltä te olette himmeleistä? Moderniin kotiin himmelin voi tehdä vaikka moni- tai yksivärisistä pilleistä. Eikä niistä tarvitse välttämättä heti joulun jälkeen luopua jos ei tee turhan jouluisia kuvioita.

Sunnuntaita kaikille!