Kaurapannaria, olkaa hyvät!

Olen huomannut näin pojan kanssa kotona ollessa, että olen varsinainen sokerihiiri. Aina olen tykännyt makeasta enemmän kuin suolaisesta, mutta nyt huomaan sen menneen jollain tavalla överiksi. Jos olen riippuvainen korvatulpista, olen sitä myöskin sokerista.

Rakastan hyvää ruokaa ja ruoan suhteen mottoni onkin, että kaikkea kohtuudella. En rupea kahvipöydässä puolittamaan korvapuustia sen vuoksi, että pelkään ylimääräisiä kaloreita. Mutta, jollei kotona ole mitään makeaa kahvikostuketta se on sokka irti – kirjaimellisesti.

Huolestuttavaa.

Pidänkin yleensä aina jääkaapissa sulkaalevyä mistä otan kahvin kaveriksi palan jos toisen. Siitä on tullut jo tapa, enkä aio tästä tavasta luopua, koska elämässä pitää olla jotain luksusta. Ja mun luksukseni tällä hetkellä on pala suklaata ja kahvikupponen.

Joskus kuitenkin sattuu käymään niin, että suklaa on loppu ( mikä vääryys ) ja täytyy kehittää tilalle jotain muuta – kuten vaikka pannukakkua.

Kaurapannari – mitä tarvitset?

1 litra maitoa ( myös kauramaito käy, sopii itseasiassa paremmin )

4 kananmunaa

½ dl sokeria

1 dl kauraleseitä

4 dl venhäjauhoja

1 tl suolaa

½ rypsiöljyä

Miten se tehdään?

– Kaada maito kulhoon ja lisää sekaan munat, sokeri, kauraleseet, suola ja vehnäjauhot.

– Vatkaa joukkoon rypsiöljy.

– Anna taikinan levätä puolituntia ennen paistamista.

– Paista pannukakkua 225 asteisessa uunissa 25 minuuttia.

Ja eikun nauttimaan!

Pitäisi vähentää sokeria omassa ruokavaliossa, mutta en saa aikaiseksi en sitten millään. Olen joskus muinaisessa nuoruudessani laskenut kaloreita ja käynyt hikijumpissa muttei se taida olla oikein mun juttu – joskaan olisi nyt edes aikaa siihen. Olen katsonut hyväksi liikunnaksi itselleni joka päiväiset vaunulenkit. Tällä hetkellä painan kilon vähemmän kuin raskaana ollessani. Raskauskilot ovat kyllä hävinneet ihan huomaamatta kuin tuhka tuuleen, enkä ole ottanut edes asiakseni päästä niistä ( mitä nyt kiinteämpi voisi olla, mutta niin toivoo varmaan jokainen nainen. Harvemmin ollaan tyytyväisiä itseemme sellaisina kuin olemme. ) Tiedän imetyksen vieneen osan kiloista, vaunulenkkien sekä sen, että syön terveellisesti sekä säännöllisesti.

Ja muistan herkutella!

                                   Olipas se nannaa!

Psssst. Se on nyt virallisesti kevät! Oujee.