Siin on jotain niin oikeaa, valoa aamun valkeaa

Huoh.

Olipa vaikea palata arkeen, sillä meillä oli niin uskomattoman ihana juhannus. Kuten kerroinkin, me vietimme sen pikkusiskoni luona maalla ja siellä vierähtikin kokonaiset kaksi päivää. En muista koska viimeksi olisimme olleet koko perhe ihan täysin vapaalla, irti aivan kaikista rutiineista sekä aikatauluista ja piru vie se tuntui hyvältä.

Vaikka toisten nurkissa oleminen ei aina välttämättä ole kovin rentouttavaa, on pikkusiskoni pieni keltainen torppa keskellä ei mitään, ollut aina mulle jonkinlainen turvasatama. Siellä mieleni oikeasti lepää kunnolla ja muistuttaa mua siitä, miksi haluamme niin kovin muuttaa lasten kanssa maalle. Kun katsoo paljain jaloin nurmikentällä juoksevia ja hymyileviä lapsia, voi vain toivoa, että vielä joskus koittaa meidänkin vuoromme.

Meillä ei ollut sen suurempia suunnitelmia, vaan menimme täysin lasten ehdoilla. Päivällä teimme ruokaa, juoksimme vuoron perään lasten perässä pihamaalla, ihmettelimme suuria kotiloita ja pelasimme mölkkyä. Pienimmät juhlijatytöt ( meidän tyttömme sekä pikkusiskoni kaksi tyttöä, joilla ikää ensimmäisellä kohta kaksi ja toisella reilu kolme kuukautta ) nukahtivat omiin sänkyihinsä jo kahdeksan aikaan illalla, mutta poika valvoi sitkeäsi puoli 11 asti illalla, uiden uima-altaassa ja saunoen poikien kanssa.

Ajattelin, että onhan sitä juhannus lapsillakin.

Meillä oli pikkusiskon kanssa suuret suunnitelmat juhannussaunasta ja hemmotteluhoidoista, mutta löysimmekin itsemme terassilta syöden sipsiä ja juoden tinto de veranoa, joka oli kuin linnunmaitoa. Nukkumaan menimme puoli kolmen aikaan yöllä, silmät sikkurassa ja heräsimme aamulla jo ennen kahdeksaa, kiitos aamuvirkkujen tyttöjen. Seuraava päivä täyttyi kävelyretkistä ja sisiliskojen metsästyksestä. Vohvelien paistamisesta ja rennosta yhteiselosta.

Niin ihana keskikesän juhla. Tämä maanantai on tuntunut kieltämättä aika kurjalta ja harmaalta.

Pojan sanoja lainaten: ” Koska tehdään tämä kaikki uudestaan? ”

Psst. Anteeksi taas laimea Juha Tapio lainaukseni otsikossa, mutta juhannuksessa vain on jotain niin oikeaa.  On yöttömät yöt ja kaikkee. Mun lempparijuhla.