Tästä se alkaa

20161027_2.jpg

Pojan lokeroon päiväkodissa tuli tällä viikolla lisää postia – kutsu ensimmäisille kaverisynttäreille!

En kestä! Oikeasti melkein liikutuin päiväkodin eteisessä kutsukorttia lukiessani. ” Onko mun poika todella jo näin iso, että hän alkaa saada kutsuja kavereidensa syntymäpäiville? Mun pieni poikani. ”  Pistin kortin kangaskassiin ja hymyilin. Näytin kortin pojalle vasta kotona, välttääkseeni päiväkodissa mahdollisesti tapahtuvaa riemuhuutokohtausta.

Tulin väkisinkin ajatelleeksi, että onko meillä alkanut nyt se ” kaverien aikakausi ” jolloin kaverit ilmestyvät kuvioihin pienissä määrin yhä enemmän ja enemmän? Sillä jos tämä on juuri sitä, olen siitä enemmän kuin innoissani. Olen kieltämättä vähän salaa jopa odottanut tätä hetkeä, että poika alkaa itse löytää itselleen kaltaisiaan kavereita, vaikka kyläreissuissa on vielä hyvä itse olla läsnä ja katsoa kuinka ne leikit oikeasti sujuvat.

Kohta kuitenkin huomaan, että olen vain kuskina, vilkutan heipat eteisessä ja sanon tulevani hakemaan parin tunnin päästä. Sekin aika on väistämättä edessä ja sitäkin odotan jo vähän salaa.

Nyt kaipaankin teiltä hieman vinkkejä!

Mitä ostaa neljävuotiaalle pojalle syntymäpäivälahjaksi?

suhteet oma-elama vanhemmuus
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.