DIY: Sängynpääty raakalaudasta
Kun avomieheeni iskee penspiraatio ( inspiraatio ) häntä ei pysäytä ei sitten mikään. Useammin se penspiraatio saisi iskeä, sillä kaikenlaista pientä pintaremonttia täällä kodissa on vieläkin – jep, uskokaa tai älkää. Tästä ei koskaan taida tulla ihan täydellisen valmista kotia. Sellaista, että kun on vapaa viikonloppu saisi heittää jalat kohti kattoa ja vaan möllöttää, eikä ruveta korjaamaan vessan lattialaattojen saumoja tai lattialistoja.
Ja yleensä myöskin se penspiraatio iskee kaikkeen ei mun mielestä niin olennaiseen. Esimerkiksi jos täytyy pistää paikoilleen lattialista, se on aivan ylitsepääsemättömän vaikeaa, mutta kun täytyy ( miehen mielestä ) tehdä vessaan valaisin, se tehdään tai jos sänky kaipaa sängynpäätyä – sekin tehdään.
Niin kuin pari viikkoa sitten.
Mutta hei, huomaatteko? Tämäkin on vielä kesken, sillä kytkimet eivät ole jäämässä tuollaisiksi ( vaikka sitä pahoin pelkäänkin, että jäävät. ) Ensin ajattelin, että laitan kuvat vasta valmiista kokonaisuudesta, mutta siihen olisi saattanut vierähtää tovi, joten menkööt näin. 🙂 En vielä tiedä minkälaiset kytkimet päätyyn tulee, mutta varmaan jonkinlaiset ei niin huomiota herättävät.
Osanaan pääty tehtiin sen vuoksi, ettei me tultu yhteisymmärrykseen yöpöytien kanssa eikä molemmille puolille olisi edes mahtunut yöpöytiä, sillä huone on sen verran kapea mutta pitkä ja on siksi hankalan mallinen huone sisustaa. Keskellä olevassa syvennyksessä on nyt pieni laskutila sekä maitolasin alta tuleva valo toimii yövalona. Maitolasi sopivasti himmentää valoa, ettei se ole liian kirkas.
Puu on käsintyöstettyä raakalautaa, joka on käsitelty mustalla ohennetulla saunavahalla. Yritin ottaa teille sellaisen kuvan, että näkisitte laudassa olevat puunsyyt.
Päädyn molemmille sivuille tehtiin piiloon neljä tasoa, jotka toimivat yöpöydän tapaan. Sinne saa piiloon vaikka puhelimen, herätyskellon, korut, pari kirjaa ja rasvaputilot – kätevää!
Pääty on kooltaan 200 x 120 ja syvyydeltään 18 cm. Pienenä lisänä huomasin, että pääty sopii hyvin yhteen makuuhuoneen lattian kanssa.
Taas kerran täytyy todeta, että vaikka moni pikku asia täällä kodissa onkin kesken, niin on kuitenkin suuri onni, että avomies on osaavaa sorttia ja käsistään taitava eikä se peukalo ole keskellä kämmentä.
Vaikka välillä siltä tuntuukin – ainakin kun on kyse niistä pakollisista remppahommista. ;)