Aarteita kirpputorilta.

Sunnuntaita!

En muista yhtään koska viimeksi olisin käynyt kirpputorilla. Täällä Salossa kirpputori tarjonta on mun mielestä aika huono ja niitä onkin täällä ( vaan ) sellaiset kolme kappaletta – tai kai sekin ihan hyvä määrä on, kun tämä kaupunki ei kuitenkaan satu olemaan kovin suuri. Lempparini on Radiokirppis, mistä lähestulkoon jokainen kerta jotain jää käteen ja yleensä sieltä tekee vielä kivojakin löytöjä. Olen sitä mieltä, että kirpputorille pitää mennä ehdottomasti ajan kanssa, sillä silloin pystyy kunnolla kolumaan jokaisen pöydän läpi ja tekee niitä todellisia aarrelöytöjä.

Tämä täysvaltainen pöytien koluaminen ei kuitenkaan aina onnistu kun on lapsi mukana, mutta onneksi poika oli perjantaina yhteistyökykyinen kun tehtiin mammani kanssa täsmäiskut kirppiksille. Mammani on oikea kirpputorihaukka ja hänen sekä iskosiskoni myötä olen itsekin oppinut arvostamaan kirpputoreja. Harmi vaan, että nykyisin tuntuu hinnat kirpputoreillakin olevan pilvissä. Ihmisten täytyisi muistaa, että tavarat ovat kuitenkin käytettyjä ja jonkun vanhoja, eikä mun mielestä nukkaisesta villaneuleesta voi pyytää 10 euroa. Toki, eihän tyhmä ole se kuka pyytää vaan se joka maksaa. Kirpputorilla yleensä mulle iskeekin sellainen hintasokeus ja joskus tuli ostettua tavaraa vaan siksi koska halvalla sai – ja hetken päästä huomasin myyväni ne itse eteenpäin. Ei kovinkaan fiksua.

Nykyisin mietin tarkkaan jokaisen ostoksen kohdalla sen käyttömahdollisuuksia ja monipuolisuutta. Ihan normikaupoissa ja kirpputoreilla.

Tuossa ylhäällä näätte mun tekemäni ostokset. Tommosta punottua kassia ole katsonut millon mistäkin ja nyt löysin sellaisen kolmella eurolla! Ja jokainen kerta Ikeassa ollessani olen katsonut näitä tabletteja, ostamatta niitä kuitenkaan – no nyt ostin kaksi kappaletta. Ja yksi parhaimmista löydöistä oli lähestulkoon uusi Benettonin kevät/syystakki pojalle. Vielä se on liian iso, mutta menee varmasti ensi vuonna pojan ollessa 2-3 ikävuoden välillä. En tiedä kuinka fiksua tosin on tehdä tämmösiä ennakoivia ostoksia, mutta en usko tämän olleen hutilyönti – ja hei, vaan 12 euroa melkein käyttämättömästä takista!

Nyt suuntaan takaisin remppahommiin – jep, alakerran vessa ehkä saattaa nähdä päivänvalonsa tänään. Jei!